Mitä on sijoitusten ajallinen hajauttaminen – toimiiko se?

Mitä on ajallinen hajauttaminen sijoittamisessa?

Sijoitusten ajallinen hajauttaminen on keino pienentää sijoittamiseen liittyvää riskiä.

Ajallisessa hajauttamisessa ostetaan sijoituskohdetta eri ajanhetkinä. Näin pienennetään riskiä siihen, että ostettaisiin sijoituskohdetta silloin, kun hinta on kaikkein korkeimmillaan.

Kaikkia sijoituksia ei siis tehdä kerralla, vaan pyritään jakamaan sijoitussummaa jollekin aikajänteelle. Aikajänteen sijoittaja voi itse valita omaan riskitasoon sopivaksi.

Ajallinen hajauttaminen johtaa siihen, että sijoituskohdetta tulee ostettua silloin, kun se on kallista ja myös silloin, kun se on halpaa. Silloin kun sijoituskohde on halpa sitä tulee ostettua enemmän ja silloin kun sen hinta on kallis sitä tulee ostettua vähemmän. Tämä johtaa sijoituskohteen keskihinnan pienentymiseen.

Sijoitushetki on keskeisiä sijoituksen tuottoon vaikuttavista tekijöistä ja jaksottamalla sijoituksia pidemmälle aikavälille yksittäisen oston vaikutus sijoituksen tuottoon pienenee. Tämä johtaa pienempään riskiin, mutta pienentää myös mahdollisia maksimivoittoja. Näitä asioita käsitellään kahdessa seuraavassa kappaleessa.

Miksi hyödyntää ajallista hajauttamista?

Ajallinen hajauttaminen pienentää merkittävästi riskiä suuriin tappioihin ilman, että suurien voittojen mahdollisuus pienenee merkittävästi.

Ajallinen hajauttaminen sijoitustyylinä poistaa suuren osan sijoittamiseen liittyvästä työstä, koska ei ole tarvetta arvioida onko juuri nyt oikea aika sijoittaa. Näin aikaa jää muuhun sijoittamiseen liittyvään työhön, kuten yrityksiin tutustumiseen.

Ajallinen hajauttaminen onkin ehdottamasti pitkän aikavälin sijoittajan työkalu, sillä ajallisessa hajauttamisessa osakkeiden yksittäisen ostohetken hinnalla ei periaatteessa ole merkitystä.

Ajallisen hajauttamisen suurimmat hyödyt ovat psykologisia, sillä tyylin tuomat edut ovat vaivattomuus sekä pienemmät riskit suuriin tappioihin.

Sijoittaja.fi teki tutkimuksen, jossa verrattiin ajallista hajauttamista kertasijoitukseen ja ajallisen hajauttamisen hyödyt tulevat esiin juuri tappioiden minimoimisen muodossa. Tutkimus käytti Helsingin pörssin historiadataa ja alla oleva kuvaaja kuvaa tilannetta, jossa sijoittaja on tehnyt sijoituksen IT-kuplan huipulla.

Markkinoiden ajoittaminen on tunnetusti äärettömän vaikeaa. Esimerkiksi vuoden 2020 koronapandemia osoittaa, että mahdollisia mustia joutsenia on melkeinpä mahdotonta ennustaa.

Koska ennustaminen on vaikeaa ja vaatii sekä vaivaa että tuuria, on ajallista hajauttamista noudattava sijoitusstrategia helppo vaihtoehto.

Ajallisen hajauttamisen huonot puolet

Selvänä huonona puolena on ajallisen hajauttamisen huonommat tuotot kertasijoitukseen verrattuna. Esimerkiksi Vanguard, Merlone sekä Deseret ovat tutkineet asiaa ja jokaisessa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että kertasijoitus tuottaa keskimäärin paremmin.

Ajallinen hajauttaminen ei myöskään sovellu lyhyen aikavälin sijoittamiseen.

Lyhyen aikavälin sijoittaminen eli treidaamiseen kuuluu markkinoiden väärin hinnoittelemien osakkeiden löytäminen ja näiden virheiden hyödyntäminen. Tähän tarkoitukseen ajallinen hajauttaminen ei yksinkertaisesti sovellu.

Samassa Sijoittaja.fi artikkelissa, jonka mainitsin edellisessä kohdassa todettiin ajallisen hajauttamisen tuottaneen huonommin kuin kertasijoitus heidän valitsemallaan ajanjaksolla (2.1.1991 – 30.9.2020) Helsingin pörssissä (OMX Helsinki (OMXH) -kokonaistuottoindeksi).

Alta löydät tämän Helsingin pörssiin liittyvän tutkimuksen tuloksia.

Aikaisemmin mainitsemani Vanguardin tutkimus selvitti kertasijoituksen (LSI, Lump sum investing) ja ajallisen hajauttamisen (DCA, Dollar cost averaging) tuottoeroja Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Australiassa.

Heidän tuloksensa oli, että kertasijoitus on parempi vaihtoehto noin kaksi kolmasosaa ajasta. Tarkempia tuloksia näet alla olevasta taulukosta.

Ajallinen hajauttaminen opiskelijana

Opiskelijana ajallinen hajauttaminen ei ole välttämättä yhtä luontevaa kuin palkkatöissä ollessa. Palkkatöiden tapauksessa rahat tulevat yleensä suhteellisen säännöllisesti, joten niistä on helppoa laittaa osa samantien syrjään ja sijoittaa. Näin ajallinen hajautus tapahtuu kuin itsestään.

Opiskelijoiden tulot ovat usein huomattavasti vaihtelevampia. Moni opiskelijoista ei käy töissä opintojen ohella, mutta työskentelee kuitenkin kesäisin. Nämä kesällä tehdyt rahat pitää siis saada riittämään koko vuoden ajaksi.

Moni opiskelija ottaa myös opintolainaa. Opintolainan määrä on lisääntynyt viimevuosina ennätystahtia opintotukiuudistuksesta johtuen. Esimerkiksi vuoden 2021 tammikuussa nostettiin enemmän lainoja kuin koskaan ennen.

Koska opiskelijoiden merkittävimmät tulot tapahtuvat kesällä ja lainaa nostetaan tyypillisesti kahdesti vuodessa, opiskelijoiden käytettävissä olevat rahamäärät vaihtelevat suuresti.

Monelle opintolainan sijoittaminen kerralla on luonteva ratkaisu. Näin ei vahingossa käy niin, että rahat tulisivat käytettyä johonkin muuhun ja rahalla on mahdollisimman pitkä aika kerätä tuottoa. Kuten olen jo monesti sanonut, kertasijoittaminen on myös ollut tuottavampaa historiallisesti, mutta ajallisessa hajauttamisessa on hyvät puolensa myös opiskelijoille.

Kun sijoituksia ei tehdä kerralla, voi tilannetta mukauttaa paremmin oman tilanteen mukaan. Tämä on tärkeää varsinkin opiskelijoille, sillä kesätyöt saattavat olla epävarmoja ja tulot ovat sekä pieniä että epäsäännöllisiä.

Ajallinen hajauttaminen tarjoaakin opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia mukauttaa sijoittamista ja rahankäyttöä, sekä pienentää riskiä.

Muita hajauttamisen muotoja

Hajauttamista on monenlaista. Keskeistä kaikessa hajauttamisessa on, että pyritään pienentämään riskiä. Tarkalleen ottaen pyritään pienentämään epäsystemaattistariskiä, sillä systemaattisen- eli markkinariskin hyväksyminen on sijoituksille saatavan tuoton edellytys.

Ajallisen hajautatamisen lisäksi muita hajauttamisen muotoja ovat:

• Hajauttaminen eri yrityksiin
• Hajauttaminen eri toimialoihin
• Hajauttaminen eri omaisuuslajeihin
• Sijoitusstrategioiden hajauttaminen
• Maantieteellinen hajauttaminen

Helpoin tapa hajauttaa eri yrityksiin ja toimialoihin on käyttämällä rahastoja tai ETF:iä.

Muita omaisuuslajeja osakkeiden lisäksi ovat esimerkiksi kiinteistöt, valuutat, hyödykkeet, kryptovaluutat, johdannaiset ja joukkovelkakirjat.

Eri sijoitusstrategioita on useita kuten arvo-, kasvu-, laatu- ja indeksisijoittaminen. Myös vastuullinen sijoittaminen on eräs suosittu sijoitusstrategia. Mikäli olet vielä aloitteleva sijoittaja, kannattaa tutustua sijoittamisen aloittaminen -oppaaseemme.

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.