Mitä rahastot ovat ja kuinka valita oikea?

Etkö tiedä mitä rahastot ovat?

Haluaisitko tietää?

Rahastot ovat yksi suosituimmista sijoituskohteista. Siinä yksittäisten osakkeiden tai muiden arvopapereiden sijaan ostetaan kokonaisuuksia, jotka sisältävät useita eri arvopapereita.

Tässä artikkelissa käyn lyhyesti läpi mitä rahastot ovat, millaisia erilaisia rahastoja on olemassa ja mitä niistä olisi hyvä tietää ennen kuin lähdet sijoittamaan niihin. 

Mitä rahastot ovat? 

Rahastot keräävät eri sijoittajien varoja yhteen ja sijoittavat ne useisiin eri arvopapereihin. Näitä arvopapereita ovat esimerkiksi osakkeet, velkakirjat tai toiset rahastot.

Rahastot koostuvat arvopapereista ja sijoittamalla rahastoon omistat näitä arvopapereita tietyssä suhteessa. Rahastoja hallinnoi yleensä rahoituslaitokset ja usein rahastoilla on erikseen nimetty rahastonhoitaja. Rahastonhoitajan tehtävä on ostaa ja valvoa rahastoon hankittavia arvopapereita. 

Tässä maailmassa harva asia on ilmaista ja ikävä kyllä tavalliset rahastot eivät ole yksi niistä. Rahaston hallinnoinnista aiheutuu kuluja. Rahastonhoitajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, jotka eivät tee työtään ilmaiseksi. Kulujen suuruus vaihtelee tyypillisesti prosentin kymmenyksistä muutamiin prosentteihin. (Poikkeuksena esimerkiksi *Nordnetin kuluttomat Indeksirahastot) 

Muutamat prosentit eivät välttämättä kuulostaa paljolta, mutta pitkässä juoksussa nämä hallinnointikulut voivat tarkoittaa tuhansien tai jopa satojen tuhansien eurojen menetyksiä.  

Mikäli haluat tutustua myös muihin sijoituskohteisiin sekä oppia enemmän säästämisestä ja sijoittamisesta, suosittelen lukemaan Artun kirjoittaman oppaan.

Minkälaisia eri rahastoja on olemassa? 

Seuraavaksi käydään läpi hieman erilaisia rahastotyyppejä. Tänä päivänä on olemassa uskomaton määrä erilaisia rahastoja. Rahastoja voidaan luokitella esimerkiksi seuraavien asioiden perusteella: 

• Aktiivisuus (kulujen määrä): Ensinnäkin rahastot voidaan jakaa karkeasti passiivisiin ja aktiivisiin rahastoihin. Vaikka passiivinen rahasto ei kuulosta nimenä kovin houkuttelevalta on siinä ehdottomasti omat hyvät puolensa, joita käyn läpi hieman myöhemmin.  

• Sijoituskohde: Rahastot voidaan jakaa sijoituskohteensa mukaan esimerkiksi osake-, korko-, valuutta-, raaka-aine-, hedge- tai yhdistelmärahastoihin. Edellä mainitut ovat yleisimmät rahastosijoituskohteet.   

• Kategorian mukaan: Rahastot on mahdollista jakaa vielä eri kategorioihin, esimerkiksi pelkästään kasvuyrityksiin keskittyvät rahastot.  

• Osingonjako politiikka: Rahastoissa on mahdollista valita, onko kyseessä kasvuosuus- vai tuotto-osuusrahasto.  

Erilaisia rahastotyyppejä on olemassa lukuisia ja niistä omaan sijoitusstrategiaan sopivan valitseminen voi olla hankalaa.  

Älä kuitenkaan huoli, sillä seuraavaksi avaan hieman näitä edellä mainittuja käsitteitä, jotta sinun olisi helpompaa löytää juuri sinun sijoitustyyliisi sopiva rahasto.  

Passiivinen vs aktiivinen rahasto 

Seuraavaksi tutustutaan aktiivisen ja passiivisen rahaston eroihin. Aktiivisessa rahastossa rahastonhoitaja pyrkii omalla tiedolla ja taidolla valitsemaan parhaat mahdolliset arvopaperit markkinoiden voittamiseen. Kuulostaa hyvältä eikö? Valitettavasti asia ei ole ihan näin yksiselitteinen.  

Oikean osakkeen tai arvopaperin valitseminen ei ole helppoa, eivätkä edes parhaat rahastonhoitajat pysty johdonmukaisesti voittamaan markkinoita. Olet saattanut huomata tämän, mikäli olet itse kokeillut suorien osakkeiden ostamista.

Lisäksi aktiivisessa rahastossa on huomattavasti suuremmat kulut, jotka auttamattomasti vähentävät rahastosta saatavaa tuottoa.

Kysymys kuuluukin, oletko valmis maksamaan mahdollisuudesta saada markkinoita parempaa tuottoa? 

Toisena vaihtoehtona ovat passiiviset rahastot. Siinä missä aktiivinen rahasto pyrkii voittamaan markkinat, pyrkii passiivinen rahasto seuraamaan markkinoita mahdollisimman tarkasti. Yleensä tämä tarkoittaa jonkin tietyn indeksin seuraamista.  

Hyvä esimerkki passiivisesta rahastosta on *Nordnet Indeksirahasto Suomi, joka seuraa OMX Helsinki 25 Index -osakeindeksiä. Rahasto koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta, joita on rahastossa edellä mainitun indeksin mukaisessa suhteessa.  

Passiivisen rahaston ehdottomasti paras puoli on sen merkittävästi halvemmat hallinnointikulut. Kukaan ei voi ennustaa tuottoja, joten kulut ovat yksi niistä harvoista asioista joihin sijoittaja pystyy vaikuttamaan. Tämän vuoksi kulujen minimointi on yksi parhaista valinnoista sijoittajana.  

Aktiivinen rahasto voi lyhyellä aikavälillä voittaa indeksin, mutta kuinka pitkään se siinä onnistuu? Sijoittamalla passiivisiin rahastoihin et voi saada ylituottoa, mutta et myöskään häviä markkinoiden keskiarvotuotolle.

Kasvuosuus vs tuotto-osuus 

On tärkeää ymmärtää, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kasvuosuuksista ja tuotto-osuuksista. Tuotto-osuudellinen rahasto maksaa vuosittain omistajilleen tuottoa, mikäli se on mahdollista. Toimintaperiaate muistuttaa pitkälti yksittäisen osakkeen maksamaa osinkoa. Mutta kuten osinkojenkin tapauksessa, verottaja vaatii osuutensa maksetuista tuotoista.  

Kasvuosuusrahasto puolestaan ei maksa tuottoa ulos rahastosta, vaan jättää sen rahastoon kasvattaen näin rahasto-osuuden arvoa.  Kasvuosuudessa veroja maksetaan vain rahasto-osuuksia myytäessä. Verottaja joutuu näin malttamaan pidempään ja korkoa korolle -ilmiö pääsee tekemään pyyteetöntä työtään hieman tehokkaammin.  

Kumpi vaihtoehdoista sitten on parempi?  

Lyhyt vastaus: Kasvuosuus. 

Pidempi vastaus: Kasvuosuuden hyötynä on viivästynyt verotaakka. Varsinkin, jos pyrit hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä ja aiot sijoittaa saamasi tuotot uudestaan, kasvuosuus on järkevin vaihtoehto. Mikäli haluat saada kassavirtaa ilman, että rahasto-osuuksia tarvitsee myydä, voit hyödyntää tuotto-osuusrahastoja. Pidemmässä juoksussa verorasite tulee kuitenkin kalliiksi. 

Osake-, korko- vai yhdistelmärahasto? 

Mikä on paras: osake-, korko- vai yhdistelmärahasto? Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta, kuten moneen muuhunkaan sijoittamiseen liittyvään asiaan.  

Osakerahastot sopivat tyypillisesti sijoittajalle, joka tavoittelee suurempia tuottoja ja on valmis hyväksymään suuremman riskin. 

Korkorahastoja puolestaan pidetään usein maltillisemmalle sijoittajalle sopivana, sillä niihin ei sisälly yhtä suurta riskiä. Toisaalta tuototkin ovat usein pienempiä. Korkosijoittamiseen voit tutustua tarkemmin tästä.

Entä jos haluaisit korkorahastoa enemmän tuottoa, mutta et halua kaikkia osakkeisiin liittyviä riskejä? Rahoituslaitokset ovat löytäneet juuri tähän tarkoitukseen sopivan ratkaisun. Sitä kutsutaan yhdistelmärahastoksi ja ne sisältävät sekä osake-, että korkopapereita. 

Miksi valita rahasto kategorian/megatrendin mukaan? 

Uskotko, että lääketeollisuus on tulevaisuuden kasvava ala, mutta et osaa valita yksittäistä yritystä? Tässä tapauksessa rahastot ovat loistava ratkaisu! Rahastoja voi nimittäin valita esimerkiksi toimialan tai megatrendin perusteella.  

Swedbank Robur Medica A on esimerkki rahastosta, joka sijoittaa lääketeollisuuden yrityksiin. Vaikka et tiedä tarkkaan, mikä lääkealan yritys vetää lopussa pisimmän korren, olet silti mukana nauttimassa koko toimialan kasvusta.

Huomioita rahastoihin sijoittamisessa 

Usein sanotaan, että hajauttaminen on sijoittajan ainoa ilmainen lounas. Rahastoihin sijoittaessa tämä tullee hoidettua automaattiesti. Esimerkiksi *Nordnetin indeksirahasto Suomi sisältää 25 eri osaketta.

Rahastot ovatkin erinomainen vaihtoehto, jos sinulla ei ole aikaa tai halua tutkia yksittäisiä osakkeita. Myös heille, jotka haluavat tehdä löytöjä ja kokeilla saavuttaa ylituottoa, erilaiset indeksirahastot voivat toimia sijoitussalkun pohjana. Rahastojen kanssa voi myös helposti hyödyntää ajallista hajauttamista.

Kuten muidenkin sijoituskohteiden kanssa, tulee sijoittajan harkita tarkkaan mitä rahastoja ottaa mukaan salkkuunsa. En voi painottaa kulujen merkitystä liikaa ja siksi onkin hyvä vertailla saman tyylisiä rahastoja keskenään, sillä niissä voi olla yllättävänkin suuria kulueroja.  

Eri rahoituslaitokset voivat tarjota samalle/samantyyliselle rahastolle eri suuruisia kuluja, joten ole tarkkana. Varmista myös, että tiedät, mitkä ovat rahaston todelliset kulut eli ota huomioon hallinnointipalkkio sekä muut mahdolliset kulut (kuten välityspalkkiot).  

Arttu on kirjoittanut tekstin rahastosijoittamisen aloittamiseen liittyvistä asioista ja sen pääset lukemaan tästä. Siinä Arttu kertoo paljon myös eri rahastoihin liittyvistä kuluista.

*Tähdellä merkityt linkit ovat affiliate linkkejä, joiden kautta ostamalla tai rekisteröitymällä tuet RahaVelhon toimintaa. Linkin käyttäminen ei tuo sinulle lisäkuluja.

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.