rahastot koostuvat useista eri arvopapereista

Rahastosijoittaminen – Mitä rahastot ovat ja mitä rahastosijoittamisessa tulee huomioida?

Etkö tiedä mitä rahastot ovat?

Haluaisitko tietää?

Olet löytänyt juuri oikeaan paikkaan! 

Tässä artikkelissa käyn lyhyesti läpi mitä rahastot ovat, millaisia erilaisia rahastoja on olemassa ja mitä niistä olisi hyvä tietää ennen kuin lähdet sijoittamaan niihin. 

Mitä rahastot ovat? 

Rahastot keräävät eri sijoittajien varoja yhteen ja sijoittavat ne useisiin eri arvopapereihin. Näitä arvopapereita ovat esimerkiksi osakkeet, velkakirjat tai toiset rahastot.

Rahastot koostuvat arvopapereista ja sijoittamalla rahastoon omistat näitä arvopapereita tietyssä suhteessa. Rahastoja hallinnoi yleensä rahoituslaitokset ja usein rahastoilla on erikseen nimetty rahastonhoitaja. Rahastonhoitajan tehtävä on ostaa ja valvoa rahastoon hankittavia arvopapereita. 

Tässä maailmassa harva asia on ilmaista ja ikävä kyllä tavalliset rahastot eivät ole yksi niistä. Rahaston hallinnoinnista aiheutuu kuluja. Rahastonhoitajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, jotka eivät tee työtään ilmaiseksi. Kulujen suuruus vaihtelee tyypillisesti prosentin kymmenyksistä muutamiin prosentteihin. (Poikkeuksena esimerkiksi Nordnetin ilmaiset Indeksirahastot) 

Muutamat prosentit eivät välttämättä kuulostaa paljolta, mutta pitkässä juoksussa nämä hallinnointikulut voivat tarkoittaa jopa satojen tuhansien eurojen menetyksiä.  

Mikäli haluat tutustua myös muihin sijoituskohteisiin sekä oppia enemmän säästämisestä ja sijoittamisesta, suosittelen lukemaan Artun kirjoittaman oppaan näihin liittyen.

Minkälaisia eri rahastoja on olemassa? 

Seuraavaksi käydään läpi hieman erilasia rahastotyyppejä. Tänä päivänä on olemassa uskomaton määrä erilasia rahastoja. Rahastoja voidaan luokitella esimerkiksi seuraavien asioiden perusteella: 

  • Aktiivisuus (kulujen määrä): Ensinäkin rahastot voidaan jakaa karkeasti passiivisiin ja aktiivisiin rahastoihin. Vaikka passiivinen rahasto ei kuulosta nimenä kovin houkuttelevalta on siinä ehdottomasti omat hyvät puolensa, joita käyn läpi hieman myöhemmin.  
  • Sijoituskohde: Rahastot voidaan jakaa sijoituskohteensa mukaan esimerkiksi osake-, korko-, valuutta-, raaka-aine-, hedge- tai yhdistelmärahastoihin. Edellä mainitut ovat yleisimmät rahastosijoituskohteet.   
  • Kategorian mukaan: Rahastot on mahdollista jakaa vielä eri kategorioihin, esimerkiksi pelkästään kasvuyrityksiin keskittyvät rahastot.  
  • Osingonjako politiikka: Rahastoissa On vielä mahdollista valita, onko kyseessä kasvuosuus- vai tuotto-osuusrahasto.  

En maininnut kaikkia eri tapoja, joilla rahastoja voidaan erotella toisistaan. Mutta kuten jo ehkä huomasit, on erilaisia rahastotyyppejä olemassa pilvin pimein ja niistä omaan sijoitusstrategiaan sopivan valitseminen voi olla hankalaa.  

Älä kuitenkaan huoli, sillä seuraavaksi avaan hieman näitä edellä mainittuja käsitteitä, jotta sinun olisi helpompaa löytää juuri sinun sijoitusstrategiaasi sopiva rahasto.  

Passiivinen vs aktiivinen rahasto 

Seuraavaksi tutustutaan aktiivisen ja passiivisen rahaston eroihin. Aktiivisessa rahastossa rahastonhoitaja pyrkii omalla tiedolla ja taidolla valitsemaan parhaat mahdolliset osakkeet, joilla pystyttäisiin voittamaan markkinat. Kuulostaa hyvältä eikö? No ei se ihan niin yksinkertaista ole.  

Oikean osakkeen valitseminen ei ole helppoa, eikä edes parhaat rahastonhoitajat pysty johdonmukaisesti voittamaan markkinoita. Lisäksi aktiivisessa rahastossa on huomattavasti suuremmat kulut, jotka auttamattomasti vähentävät rahastosta saatavaa tuottoa.

Kysymys kuuluukin, oletko valmis maksamaan mahdollisuudesta saada ehkä markkinoita parempaa tuottoa? 

Toisena vaihtoehtona on passiiviset rahastot. Siinä missä aktiivinen rahasto pyrkii voittamaan markkinat, pyrkii passiivinen rahasto seuraamaan markkinoita mahdollisimman tarkasti. Yleensä tämä tarkoittaa jonkin tietyn indeksin seuraamista.  

Hyvä esimerkki passiivisesta rahastosta on Nordnet Indeksirahasto Suomi, joka seuraa OMX Helsinki 25 Index -osakeindeksiä. Rahasto koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta, joita on rahastossa edellä mainitun indeksin mukaisessa suhteessa.  

Passiivisen rahaston ehdottomasti paras puoli on sen merkittävästi halvemmat hallinnointikulut. Kukaan ei voi ennustaa tuottoja, joten kulut ovat yksi niistä harvoista asioista joihin sijoittaja pystyy vaikuttamaan. Tämän vuoksi niiden minimointi on yksi viisaimmista valinnoista.  

Mainittakoon vielä, että aktiivinen rahasto voi voittaa markkinat, mutta kuinka pitkään? Sijoittamalla passiivisiin rahastoihin et voi saada ylituottoa, mutta et voi myöskään hävitä markkinoille.  

Kasvuosuus vs tuotto-osuus 

On tärkeää ymmärtää, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kasvuosuuksista ja tuotto-osuuksista. Tuotto-osuudellinen rahasto maksaa vuosittain omistajilleen tuottoa, mikäli se on mahdollista. Toimintaperiaate muistuttaa pitkälti yksittäisen osakkeen maksamaa osinkoa. Kuten osinkojenkin tapauksessa, verottaja vaatii osuutensa.  

Kasvuosuusrahasto puolestaan ei maksa tuottoa ulos rahastosta, vaan jättää sen rahastoon, kasvattaen rahasto-osuuden arvoa.  Kasvuosuudessa ei siis makseta veroja heti, vaan vasta myyntihetkellä. Verottaja joutuu malttamaan pidempään ja korkoa korolle -ilmiö pääsee tekemään pyyteetöntä työtään hieman tehokkaammin.  

Kumpi vaihtoehdoista on sitten parempi?  

Lyhyt vastaus: Kasvuosuus. 

Pidempi vastaus: Kasvuosuuden hyötynä on viivästynyt verotaakka. Varsinkin, jos pyrit hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä ja aiot sijoittaa saamasi tuotot uudestaan, kasvuosuus on järkevin vaihtoehto. Mikäli haluat saada kassavirtaa ilman, että rahasto-osuuksia tarvitsee myydä, voit hyödyntää tuotto-osuusrahastoja. Pidemmässä juoksussa verorasite tulee kuitenkin merkittäväksi.  

Osake-, korko- vai yhdistelmärahasto? 

Mikä on paras: osake-, korko- vai yhdistelmärahasto? Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta, kuten moneen muuhunkaan sijoittamiseen liittyvään asiaan.  

Osakerahastot sopivat tyypillisesti sijoittajalle, joka tavoittelee suurempia tuottoja, hieman suuremmalla riskillä.  

Korkorahastoja puolestaan pidetään usein maltillisemmalle sijoittajalle sopivana, sillä niihin ei sisälly yhtä suurta riskiä. Toisaalta tuototkin ovat usein pienempi.  

Entä jos haluaisit korkorahastoa enemmän tuottoa, mutta et halua kaikkea osakkeisiin liittyviä riskejä? Rahoituslaitokset ovat löytäneet juuri tähän tarkoitukseen sopivan ratkaisun. Sitä kutsutaan yhdistelmärahastoksi ja ne sisältävät sekä osake-, että korkopapereita. 

Miksi valita rahasto kategorian/megatrendin mukaan? 

Uskotko, että lääketeollisuus on tulevaisuuden kasvava ala, mutta et osaa valita yksittäistä yritystä? Tässä tapauksessa rahastot ovat loistava ratkaisu! Rahaston pystyy nimittäin valitsemaan esimerkiksi toimialan tai megatrendin perusteella.  

Swedbank Robur Medica A on esimerkki rahastosta, joka sijoittaa lääketeollisuuden yrityksiin. Vaikka et tiedä tarkkaan, mikä lääkealan yritys vetää lopussa pisimmän korren, olet silti mukana nauttimassa koko toimialan kasvusta.  

Huomioita rahastoihin sijoittamisesta. 

Usein sanotaan, että hajauttaminen on sijoittajan ainoa ilmainen lounas. Rahastoihin sijoittaessa tämä tullee hoidettua automaattiesti. Esimerkiksi Nordnetin indeksirahasto Suomi sisältää 25 eri osaketta.

Rahastot ovatkin erinomainen vaihtoehto, jos sinulla ei ole aikaa tai halua tutkia yksittäisiä osakkeita. Myös heille, jotka haluavat tehdä löytöjä ja kokeilla saavuttaa ylituottoa, erilaiset indeksit voivat toimia sijoitussalkun perutuksina.  

Kuten muidenkin sijoituskohteiden kanssa, tulee sijoittajan harkita tarkkaan mitä rahastoja ottaa mukaan salkkuunsa. En voi painottaa kulujen merkitystä liikaa ja siksi onkin hyvä vertailla saman tyylisiä rahastoja keskenään, sillä niissä voi olla yllättävänkin isoja kulueroja.  

Eri rahoituslaitokset voivat tarjota samalle/samantyyliselle rahastolle eri suuruisia kuluja, joten ole tarkkana. Varmista myös, että tiedät, mitkä ovat rahaston todelliset kulut eli otat huomioon hallinnointipalkkio ja muut kulut (kuten välityspalkkion).  

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *