Hyödykkeet – Mitä ne ovat ja mitä niistä olisi hyvä tietää?

Hyödykkeet eivät ole kovin monelle piensijoittajalle tuttu omaisuuslaji. Mistä tämä sitten johtuu? 

Yksi yksinkertainen selitys tälle on se, että hyödykkeet ovat monen sijoittajan mielestä melko tylsä sijoitusmuoto.

Hyödykkeitä ei siis ole vaikea ymmärtää, vaan kyse on enemmänkin kiinnostuksen puutteesta. Hyödykkeet eivät vain yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa sijoittajien suurta enemmistöä.

Hyödykemarkkinat voivat kuitenkin olla erittäin mielenkiintoisia, vaikka niistä ei uutisissa juuri kirjoiteltaisi. Jos ne siis ovat sinulle vielä mysteeri, kannattaa jatkaa lukemista!  

Mitä hyödykkeet ovat? 

Hyödykkeet ovat käytännössä raaka-aineita, joiden avulla voidaan valmistaa monimutkaisempia esineitä ja tavaroita. Esimerkiksi öljy, kulta ja sokeri ovat hyödykkeitä, joiden avulla yritykset voivat valmistaa sinullekin tuttuja tuotteitaan. 

Yleensä olemmekin tekemisissä vain lopputuotteen kanssa, emmekä välttämättä edes hahmota raaka-aineiden osuutta valmistusprosessissa.

Hyödykkeet ovat standardoituja ja vaihdettavissa, mikä erottaa ne tavallisista tuotteista. Tämä tarkoittaa, että kaksi täysin eri puolella maailmaa tuotettua hyödykettä, ovat toistensa kanssa lähestulkoon identtiset.  

Hyödykkeisiin sijoittaminen ei varsinaisesti ole kovin uusi ilmiö, sillä niillä on tehty kauppaa jo tuhansien vuosien ajan. Vanhoina hyvinä aikoina kauppaa käytiin pelkästään fyysisillä tuotteilla, mutta nykyään tämä ei enää pidä paikkaansa.

Nykyään kauppaa käydään pitkälti johdannaisilla, kuten futuureilla. Lue lisää sijoittamisesta johdannaisiin.  

Poikkeus tähän on kuitenkin esimerkiksi kulta ja hopea, joita on halutessaan suhteellisen helppoa omistaa ihan fyysisestikin.

Hyödykkeiden nähdään usein olevan myös eräänlainen turvasatama inflaatiota vastaan. Tämä johtuu niiden fyysisestä luonteestaan. Erityisesti kultaa pidetään pitkällä aikavälillä hyvänä suojana inflaatiota vastaan. Inflaatiohan tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä. Tutustu erilliseen artikkeliimme inflaatiosta.

Mitä eri lajeja/kategorioita hyödykkeille on?

Hyödykkeet jaetaan usein neljään eri kategoriaan. 

• Energia: Ilman energiaa ei tavaroita valmistettaisi. Energia pitää teollisuuden pyörät liikkeellä. Energiaan kuuluu esimerkiksi öljy, hiili ja maakaasu.

• Metallit: Metalleja käytetään usein eri tuotteiden valmistuksessa ja rakentamisessa. Joitain metalleja, kuten kultaa ja hopeaa, voidaan käyttää myös korujen valmistukseen tai eräänlaisina turvasatamina sijoittamisessa. Metalleihin kuuluu esimerkiksi kulta, hopea, patina, kupari, nikkeli, alumiini ja palladium. 

• Lihakarja: Lihakarjaan kuuluu esimerkiksi, porsaat ja elävä karja.  

• Maataloushyödykkeet: Ruoka on hyödyke, jota jokainen ihminen tarvitsee elääkseen. Maataloushyödykkeisiin kuuluu esimerkiksi vehnä, sokeri, kaakao, puuvilla ja kahvi.

Hyödykkeet voidaan jakaa vielä karkeasti koviin ja pehmeisiin:

• Kovat hyödykkeet: Ovat pääsääntöisesti luonnonvaroja, jotka on kaivettu maan sisältä, kuten kulta, öljy ja kupari.  
• Pehmeät hyödykkeet: Ovat pääsääntöisesti itse kasvatettuja maataloushyödykkeitä, kuten vehnää, kahvia tai puuvillaa.  

Miten hyödykkeen hinta muodostuu? 

Jokaisella hyödykkeellä on usein sille itselleen ominainen hintakäyttäytyminen. 

Kaikki hyödykkeet kuitenkin noudattavat enemmän tai vähemmän kysynnän ja tarjonnan lakia.  

• Hinnat nousevat = Kysyntä on tarjontaa suurempaa.

• Hinnat laskevat = Tarjonta on kysyntää suurempaa.

Hinnan muodostukseen vaikuttaa myös muita tekijöitä. Niistä yleisimmät ovat lueteltuina alla.

• Varaston määrä: Hyödykkeen varastotilanne vaikuttaa kyseisen tuotteen hintaan. 

• Geopoliittinen tilanne: Geopoliittinen tilanne vaikuttaa erityisesti energiatuotteisiin, kuten esimerkiksi öljyn hintaan.  

• Sää- ja ilmasto-olosuhteet: Nämä olosuhteet vaikuttavat etenkin maataloushyödykkeiden hintoihin.

• Yleinen talouden tilan: Hyvän taloudellisen tilanteen aikaan kysyntä on suurempaa, sillä yritykset tarvitsevat raaka-aineita enemmän. Vastaavasti kysyntä usein pienenee huonon taloudellisen tilanteen aikana. 

• Kehittyvien markkinoiden kasvu: Kehittyvät maat kuten Kiina ja Intia tarvitsevat yhä enemmän raaka-aineita infrastruktuurin kehittämiseen ja yritysten toimintaan. Tämä lisää joidenkin hyödykkeiden kysyntää. 

• Trendit: Kuluttajien ja valmistuksen trendit vaikuttavat hyödykkeiden hintaan. Esimerkiksi kuluttajien voimakas kysyntä kultakoruihin voi nostaa kullan hintaa. Joskus valmistuksen kova kysyntä voi jopa laskea hyödykkeen hintaa, sillä yritykset rupeavat etsimään vaihtoehtoisia raaka-aineita, joilla korvata kallistunut hyödyke.

• Yhdysvaltain dollarin vahvuus: Historiallisesti hyödykkeiden kysyntä on noussut, kun dollarin arvo on heikentynyt muihin valuuttoihin nähden. Tämä johtuu hyödykkeiden asemasta eräänlaisena turvasatamana.

Yritykset käyttävät raaka-aineita omien tuotteidensa valmistukseen ja siksi osake- ja hyödykemarkkinoiden välillä on vahva yhteys. Yleensä hyödykemarkkinoiden lasku näkyy osakemarkkinoiden nousuna ja päinvastoin.

Tämä johtuu siitä, että raaka-aineiden ollessa halpoja yritykset pystyvät valmistamaan tuotteitaan edullisesti ja tehdä näin ollen enemmän voittoa.

Hyödykkeet ovat syklinen omaisuuslaji, joiden nousumarkkinat ovat yleensä kestäneet 15-20 vuotta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tälle ajanjaksolle mahtuisi pieniä laskuja, mutta pääsääntöisesti suunta on ollut tänä aikana ylöspäin.

Mistä tiedän mitä hyödykettä ostan ja milloin? 

Mitä ja milloin? Siinä kysymykset, jotka pätevät oikeastaan mihin tahansa omaisuuslajiin. Valitettavasti näihin kysymyksiin ei ole olemassa yhtä ja oikeaa vastausta.

Kuten jo hinnan muodostuksessa mainitsin, jokainen hyödyke noudattaa sille ominaista hintakäyttäytymistä. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, kuinka valitsemasi hyödykkeen hinta käyttäytyy.  

Alla oleviin kolmeen asiaan perehtymisestä voi olla apua hyödykkeen valinnassa. 

1. Kysyntätilanne: Mikä on hyödykkeen kysyntätilanne tällä hetkellä   

2. Tarjontatilanne: Mikä on hyödykkeen tarjontatilanne tällä hetkellä? 

3. Varastotilanne: Paljonko hyödykettä on varastossa?  

Ei ole tavatonta, että hyödykkeen hinta on alle tuotantokustannusten. Hintaan vaikuttavat juuri kysyntä, tarjonta ja varastotilanne.  

Sijoituspäätöstä tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota myös seuraaviin asioihin:

• Trendit: Kannattaa kiinnittää huomiota trendeihin, jotka joko lisäävät tai vähentävät tuotteen kysyntää. Talouden megatrendeihin ja megatrendeihin ylipäätään kannattaa kiinnittää huomiota.

• Kuuntele asiantuntijoita: Jokaiselle hyödykkeelle on omat asiantuntijansa, joilla on vuosien kokemus kyseisistä markkinoista. Heidän mielipiteitään kannattaa kuunnella. 

• Luo oma näkemys: Lopuksi sinun tulee luoda oma näkemys aiheesta. Esimerkiksi syklisyys on vahvasti osa hyödykemarkkinoita ja sen vuoksi sinun kannattaa luoda itsellesi käsitys missä syklin vaiheessa mahdollisesti mennään. 

Miten sijoittaa hyödykkeisiin? 

Hyödykkeisiin voi sijoittaa monella eri tavalla. Alla lueteltuna niistä yleisimmät tavat.

• Fyysinen raaka-aine: Ehkä helpoiten ymmärrettävä tapa sijoittaa hyödykkeisiin on fyysiseen raaka-aineen ostaminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sen olevan helpoin hyödykkeisiin sijoittamisen muoto.
  
  Esimerkiksi öljyn fyysinen säilyttäminen on tavalliselle henkilölle suhteellisen haastavaa, mutta kultaa taas on suhteellisen helppoa säilöä myös fyysisenä tavarana.
  
  Fyysisessä omistamisessa ei ole vastapuoliriskiä, toisin kuin esimerkiksi arvometallirahastoissa, futuureissa tai muissa johdannaisissa. Vastapuoliriskillä tarkoitetaan sijoituksen vastapuolen halua tai kykyä selviytyä sopimuksen velvoitteista. Fyysisen omistamisen riskeinä nousee esiin varastoiminen ja omaisuuden suojaaminen varastamiselta tai muulta sabotoinnilta. Riskeistä voit lukea tarkemmin tästä.

• Futuurit (johdannaiset): Futuurit ovat hyvä ja erittäin yleinen tapa sijoittaa hyödykkeisiin. 
  
  Futuuri on sopimus tulevaisuudessa tehtävästä kaupasta, tiettyyn ennalta sovittuun hintaa, ennalta sovittuna ajankohtana. Futuurien avulla voi sijoittaa lähestulkoon kaikkiin tarjolla oleviin hyödykkeisiin.

• ETF/ETC (Exchangen-traded Fund/Exchanged-traded commodity): ETF– ja ETC-rahastot ovat kätevä tapa sijoittaa eri hyödykkeisiin. Usein nämä rahasto sijoittavat hyödykkeisiin johdannaisten, kuten futuurien kautta.
  
  Rahastojen hyvänä puolena on helppous sekä se, ettei tarvitse hallita hyödykkeisiin ja johdannaisiin liittyvää monimutkaista kaupankäyntiä. Huonona puolena on tietenkin helppouden tuomat kulut.

• Osakkeiden kautta: Tämä on hieman erilaisempi ja epäsuora tapa sijoittaa hyödykkeisiin. Tässä vaihtoehdossa ei nimittäin osteta suoraan mitään raaka-ainetta, vaan jotain yhtiötä, joka on sidoksissa johonkin tiettyyn raaka-aineeseen.
  
  Esimerkiksi öljy-yhtiöiden kehityksen voi nähdä olevan erittäin vahvasti sidoksissa öljyn hinnan kehitykseen. Tässä sijoitusmuodossa tulee ymmärtää paljon yhtiön liiketoiminnasta sekä toimialasta kokonaisuudessaan. Suosittelen tutustumaan osakesijoittamiseen tarkemmin.

Kaupankäynti hyödykkeillä tapahtuu niille tarkoitetuilla hyödykemarkkinoilla, kuten London Metal Exchange (LME) ja The Chicago Mercantile Exchange (CME). Jotta yksityinen sijoittaja voi päästä tekemään kauppaa näille markkinoilla, tulee hänen varmistaa ensin, että hänen palveluntarjoajalla on pääsy kyseisille markkinoille. 

Kultaan sijoittaminen

Kultaan sijoittaminen voi toimia hyvänä hajautuselementtinä markkinaheilahteluilta pitkän aikavälin sijoittajalle. Kulta onkin sijoituskohteena suhteellisen turvallinen ja niukkuus tukee kullan arvoa pitkällä aikavälillä.

Kultaan sijoittamisen hyviä puolia:

• Toimii turvasatamana epävakaissa talousolosuhteissa
• Suojaa inflaatiolta
• Keino hajauttaa sijoituksia eri omaisuusluokkiin
• Likvidi ja helposti vaihdettava omaisuusluokka
• Fyysistä kultaa suhteellisen helppo ostaa harkkoina tai kolikoina

Kultaan sijoittamisen huonoja puolia:

• Kulta ei tuota sijoittajalle kassavirtaa
• Kullan hinta voi lyhyellä aikavälillä vaihdella suhteellisen paljon
• Fyysisen kullan omistaminen aiheuttaa säilytyskustannuksia
• Kulta voi joissain markkinatilanteissa korreloida muidenkin omaisuusluokkien kanssa (kaikki omaisuusluokat, kuten osakkeet ja hyödykkeet laskevat tai nousevat samanaikaisesti samojen markkinatapahtumien johdosta)
• Fyysisen kullan riskinä varastaminen

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

1. Pääkuva World vector created by macrovector – www.freepik.com