Mikro- ja makrotalous – Termit tutuiksi
Taloutta on pyritty ymmärtämään ja selittämään monia vuosisatoja. Sen seurauksena aiheen ympärille on kehittänyt vahvasti omaa sanastoaan ja tutkimussuuntia, joiden ymmärtäminen voi olla aluksi hankalaa.
Tässä artikkelissa avaan kahden keskeisen taloustutkimuksen suuntauksen termillisiä eroja.
Mitä tarkoittaa makrotalous
Erittäin yleinen ilmaus taloudesta puhuttaessa on jonkin tapahtuman vaikutus makrotalouteen tai makrotalouden tasolla. Cambridgen sanakirja tulkitsee makrotaloustieteen “kansallisen tason rahoitusjärjestelmien tieteelliseksi tutkimiseksi”. Yleisessä puheessa kuitenkin jätetään tieteellinen tarkastelu pois ja tutkitaan vain kansallisella tai kansainvälisellä tasolla tapahtuvia talousilmiöitä tai -tapahtumia.
Makrotaloudella tarkoitetaan siis kokonaisia markkinoita tai talousalueita, kuten Suomi tai EU.
Esimerkiksi suomalainen taloustieteilijä Jukka Pekkarinen esittää, että makrotaloustieteen näkökulma on havainnoida yksittäisten toimijoiden (yksityishenkilöt, yritykset, kotitaloudet, …) vaikutuksia talousalueeseen kokonaisuutena. Makrotaloudessa on siis kyse siitä, kuinka monen pienene tekijän summa muodostaa suuremman kokonaisuuden, jonka muutokset syntyvät näiden pienempien yksiköiden muutoksista.
Tämä analogia toimii hyvin myös sijoittamiseen yleisemmin!
Mahdollisesti yleisin tapa makrotalouden tilan mittaamiseen on bruttokansantuotteen (BKT) vuosittaisen kehityksen seuraaminen valitulla alueella. Ihanteellisena tuloksena BKT:n kehitykseen pidetään hieman inflaatiota korkeampaa vuosimuutosta, jolloin tuotettujen hyödykkeiden arvo on suurempi kuin inflaatiolle menetetty arvo. Lyhyesti tämä tarkoittaa keskimääräisen elintason kasvua.
Alla olevassa kuvassa esitetään Suomen BKT:n muutos edelliseen vuoteen prosentteina ilmaistuna sekä kuluttajahintaindeksin muutos, joka kuvaa melko tarkasti kuluttajiin kohdistuvaa inflaatiota eli hintojen nousua Suomessa. Voidaan havaita, että BKT:n ja inflaation muutossuunnat ovat usein yhteneväisä, vaikka niiden muutosnopeudessa onkin pientä hajontaa.
Poikkeuksena tälle kehitykselle on viimeaikainen vahva piikki inflaatiossa, joka on merkittävästi BKT:n kehitystä nopeampaa. Tämä BKT:n hitaampi kasvu vaikuttaa kuluttajiin ostovoiman heikkenemisenä. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella, että Suomessa vuosittain tuotettava BKT kuvaa kulutukseen käytössä olevaa varallisuutta ja kun tästä varallisuudesta vähennetään inflaatio, saadaan kuvaus siitä kuinka paljon varallisuutta kulutukseen on käytettävissä suhteessa viime vuoteen. Kun tiedämme, että BKT:n kasvu vuonna 2022 on ollut 1,6% ja inflaatio 7,1%, saadaan ostovoiman kehitykseksi -5,5% eli kuluttajien kyky ostaa tavaroita ja palveluita on heikentynyt vuonna 2022.
Mutta mitä hyötyä makrotaloudellisten ilmiöiden tutkimisesta on mukavien tilastojen taulukoiden luomisen lisäksi?
Ymmärtämällä makrotaloudellisia periaatteita ja teorioita, on mahdollista ennustaa siihen vaikuttavien tahojen tulevaisuuden ratkaisuja, joiden vaikutukset osuvat markkinalla toimiviin yrityksiin, yhteisöihin sekä ihmisiin.
Klassinen makrotalouden toimija on esimerkiksi valtio, joka tekee omaa talousaluettaan koskevia talouspoliittisia päätöksiä. Nämä päätökset heijastuvat kaikkiin toimijoihin kyseisen valtion sisällä, jolloin mahdollisiin muutoksiin voi reagoida ajoissa, mikäli ymmärtää muutoksia aiheuttavia tekijöitä.
Esimerkiksi pörssikurssien muutokset vaalien aikaan johtuvat merkittäviltä osin makrotalouden päätöksistä, joita ennustetaan tapahtuvan. Sijoittajat, jotka kykenevät ennustamaan tulevat muutokset oikein, voivat reagoida niihin muita aikaisemmin. Tämä on merkittävä etu ja mahdollistaa erittäin tuottoisien sijoitusten tekemisen.
Esimerkki:
Oletetaan, että valtiossa X on nousemassa johtavaksi puolueeksi vahvaa verotusta ja tulonsiirtoja ajava puolue. Mikäli tämä toteutuu vähentää se yrityksen Y verojen jälkeistä tulosta, josta Y jakaa omistajilleen osinkoa.
Koska yrityksen pörssikurssi määräytyy nykyisten ja tulevien diskontattujen osinkojen summasta, laskee osingon maksukyvyn heikkeneminen Y:n pörssikurssia. Sijoittaja, joka on arvannut tapahtumaketjun aikaisemmin, on halutessaan voinut esimerkiksi vähentää omistuksiaan tällä maantieteellisellä alueella ennen poliittisten päätösten vaikutusta, jolloin hän on voinut potentiaalisesti säästyä osakekurssien alenemiselta.
Mikäli tämä selostus oli täysin uutta asiaa, kannattaa sinun tutustua tarkemmin osakesijoittamiseen.
Vaikka yllä oleva esimerkki oli äärimmäinen yleistys makrotalouden muuttujien vaikutuksesta yksittäisen ihmisen – tai tässä tapauksessa sijoitusinstrumenttien – asemaan markkinoilla, on vastaavien mahdollisuuksien arviointi tärkeää talous- ja kansalaisosaamista.
Näin kansalaiset voivat esimerkiksi arvioida kriittisesti hallituksen tekemiä talouspoliittisia päätöksiä.
Ymmärtämällä fundamentaalisia tekijöitä voi omia mielipiteitään perustella, jolloin niillä on huomattavasti enemmän painoarvoa.
Entä mitä tarkoittaa mikrotalous?
Makrotalouden vastakohtana on puolestaan mikrotalous, joka keskittyy nimenomaan yksittäisiin toimijoihin makrotalouden sisällä ja heidän päätöksiinsä.
Mikrotaloustieteissä tutkitaan Cambridgen sanakirjan mukaan ”ihmisten ja kaupallisten toimijoiden taloudellisia ongelmia sekä yksittäisten markkinoiden toimintaa”.
Yksittäiset toimijat, kuten henkilöt ja yritykset, tekevät päätöksiä omien resurssiensa allokoimisesta, mikä luo perustan hyödykemarkkinoille. Hypoteettisessa uusklassisen taloustieteen tilanteessa, jossa valtiot eivät puutu lainkaan markkinaan, muodostuisi markkinatasapaino puolestaan yksinomaan toimijoiden välisen kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Esimerkkinä perinteisestä markkinatalouden tasapainon syntymisestä voidaan pitää esimerkiksi vuokra-asunnon hinnoittelua. Koska kaupungin keskustassa sijaitsee paljon palveluita sekä työpaikkoja, ovat ne usein halutumpia asuinpaikkoja eli niille on paljon tarjontaa. Kuitenkin maa-alue keskustan läheisyydessä on rajallinen, joten sen tarjonta ei yleensä pysty vastaamaan kysyntään, jolloin olemassa olevan tarjonnan hinta on korkea.
Jos kuitenkin esimerkiksi kaupunki haluaa tukea asumista ja rakennuttaa alueelle lisää vuokra-asuntoja, lisääntyy näiden vuokra-asuntojen tarjonta alueella, jolloin yhtä vuokra-asuntoa kohden kohdistuva kysyntä ei ole yhtä suuri. Nyt hinta, jolla viimeinen vuokra-asunto menee vuokralle on alhaisempi kuin ennen lisäasuntojen rakentamista. Tilannetta on havainnollistettu alla olevan kuvan avulla.
Vaikka vapaalla markkinataloudella voidaan saavuttaa melko tehokasta resurssien allokaatiota taloudellisesta näkökulmasta, pidetään ainakin osittaista valtion ohjaavaa toimintaa positiivisena, sillä se usein ajaa yhteisön hyvinvointia.
Tilanne, jossa valtio-ohjaus koetaan hyödylliseksi, on usein sellainen, ettei markkinatasapaino luonnostaan tuota optimaalista tilannetta. Esimerkkejä tästä voidaan löytää esimerkiksi julkishyödykkeiden tai luonnollisten monopolien saralta.
Julkishyödyke on hyödyke, jonka käyttöön kaikilla on mahdollisuus, eikä hyödyke kulu tästä käytöstä, kuten vaikkapa katuvalaistus. Koska sen käytön ulkopuolelle ei realistisesti voida sulkea ihmisiä maksun perusteella, ei sitä syntyisi markkinaehtoisesti, jolloin valtio ottaa vastuulleen sen tuottamisen.
Luonnollinen monopoli puolestaan syntyy tilanteessa, jossa esimerkiksi kilpailevan infrastruktuurin pystyttäminen on ekonomisesti kannattamatonta, mutta tuotettavan hyödykkeen halutaan olevan kaikkien saatavilla, esim. viemäriverkosto tai puhelinverkko, jolloin hyödyke tuotetaan joko julkisen toimijan kautta tai kaupalliselle toimijalle asetetaan hintakatto kohtuullisen hinnan varmistamiseksi.
Tämän lyhyen avauksen myötä pääsit toivottavasti jyvälle mikro- ja makrotalouden eroista sekä niiden vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään ja mahdollisesti myös sijoitusinstrumenttien liikkeisiin. Mikäli aiheet herättivät kiinnostusta ymmärtää tarkemmin suosittelen lämpimästi tutustumaan Gregory Mankiw:in kirjoittamiin oppikirjoihin (Principles of Micro-/Macroeconomics), joiden avulla voit kehittämää omaa analyysikykyäsi ja lisäämään merkittävästi talousosaamistasi, jota voit hyödyntää laajasti oman päätöksentekosi tukena.
Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
