Osakkeen arvonmääritys – Osakkeen hinnan ja arvon ero

Osakkeella on aina jokin hinta, joka menee ylös ja alas. Mutta mistä nämä hinnanmuutokset oikein johtuvat? Entä miksi osakkeella on arvoa?

Osakkeen hintaan vaikuttavia tekijöitä

Enemmän ja vähemmän kaikkien arvopapereiden arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Niin on myös osakkeilla. Toisin sanoen mitä suurempi on kysyntä, sitä suuremmaksi arvopaperin hinta nousee ja päinvastoin.

Mutta mistä kysynnän vaihtelut oikein johtuvat? Onko se pelkkää sattumaa vai onko sille olemassa järkiperusteisia syitä?

Usein osakkeiden kysynnän muutokselle on aina jokin syy. Alle on listattuna muutamia yleisimpiä osakkeen kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Osa tekijöistä on yksittäiseen osakkeesee vaikuttavia ja osa tekijöistä voi vaikuttaa koko markkinoiden kysyntään.

• Yhtiön menestys: Ehkä helpoiten on käsitettävissä yrityksen menestyksen vaikutus osakkeen kysyntään. Mitä menestyneempi yritys sitä halutumpi se usein on. Jos yritys siis tuottaa hyvin voittoa, vaikuttaa se usein positiivisesti myös yrityksen kysyntään. Menestyvä yritys jakaa usein myös osinkoa, mihin kasvavalla tai huonosti menestyvällä yrityksellä ei ole varaa.
  
  Monet sijoittajat tykkäävätkin tasaisesta kassavirrasta, minkä osaltaan saattaa lisätä osakkeen kysyntää. Kukapa ei haluasi omistaa oikeata rahasampoa, joka takoo tulosta vuodesta toiseen ja samalla jakaa saamia voittojaan omistajilleen.
  
  Päinvastaisessa tilanteessa, jossa yrityksen tuloksentekokyky laskee, saattaa myös yrityksen osakkeen kysyntä laskea. Näin ei kuitenkaan aina käy.

• Yhtiön tulevaisuuden näkymät: Vaikka yritys ei tuottaisi juuri tulosta voi se silti olla haluttu. Tämä kuitenkin vain, jos sillä koetaan olevan positiiviset tulevaisuuden näkymät. Esimerkiksi yrityksen uskotaan olevan läpimurron partaalla ja siten tuottavan hyviä tuottoja tulevaisuudessa.
  
  Vastaavasti yrityksen kysyntä voi olla heikkoa, vaikka se tuottaisi hyvää tulosta. Usein tämä johtuu huonoista tulevaisuuden näkymistä yrityksen tai koko toimialan kohdalla.

• Skandaalit/maine haitat: Erinäköiset skandaalit saattavat laskea yritysten kysyntää merkittävästi. Esimerkiksi Volgswagenin osakeen kurssit laskivat hurjasti vuoden 2015 päästöskandaalin seurauksena. Osakkeen arvo laski noin puoleen alkuperäisestä arvostaan. Noin kuusi vuotta myöhemmin voidaan kuitenkin todeta Volgswagenin osakkeen palanneen vuoden 2015 tasolle.
  
  Jos Volgswagenin skandaali kiinnostaa voit lukea siitä lisää esimerkiksi Helsingin Sanomien tai BBC:n artikkeleista. Myös Netflixissä on Volgswagenin skandaalista kertova dokumentti, mikäli aihe kiinnostaa enemmän.

• Luonnonkatastrofit ja sattuma: Myös luonnonkatastrofeilla on oma osuutensa osakkeiden kysyntään. Esimerkiksi nyt yli vuoden verran jyllännyt korona on vaikuttanut negatiivisesti esimerkiksi ulkomaanmatkailuun ja siten myös lentoyhtiöiden kysyntään. Usein kuitenkin toisen tappio on toisen voitto ja niin on myös koronassa. Osa yrityksistä onkin hyötynyt koronasta.
  
  Koronan vaikutus on ollut niin suuri, että se on kokonaisvaltaisesti vaikuttanut pörssin kysyntään vaikkakin osaan yrityksistä sen vaikutus on ollut voimakkaampi. Koronan alkaessa kunnolla keväällä 2020 oli koko pörssi laskussa. Pörssi on kuitenkin kirjoitushetkellä toipunut kevään 2020 aiheuttamasta laskusta hyvin.
  
  Myös sattumalla on merkitystä. Esimerkiksi Yle uutisoi kuinka öljy-yhtiöiden osakkeet nousivat rahtilaivan jumittumisen seurauksena Suezin kanavaan. Sattumalla on siis aina merkitystä osakkeiden hintaan.

• Politiikka: Mihin politiikka ei vaikuttaisi? Politiikan seurauksena päätetään lopulta laeista, joita tulisi noudattaa. Toisin sanoen, jos laki on edullinen yrityksen kannalta saattaa se nostaa kysyntää ja epäedullisessa tilanteessa päinvastoin.
  
  Esimerkiksi laki, joka kannustaa käyttämään hiilineutraaleja ajoneuvoja, saattaa nostaa niitä valmistavien yritysten kysyntää.

• Korkopolitiikka: Tämä vaikuttaa osaltaan kaikkien yritysten toimintaa. Säätämällä korkoja voidaan säädellä yritysten ja yksittäisten sijoittajien riskinottohalukkuutta. Usein mitä alemmalle tasolle keskuspankit korot asettavat, sitä innokkaammin yritykset ovat valmiita investoimaan.
  
  Sijoittajat puolestaan sijoittavat enenemässä määrin pörssiin korkotuottojen ollessa alhaisia. Tällä hetkellä korkotuotot ovat erittäin alhaalla, jolloinka moni sijoittaja pyrkii hakemaan tuotto muualta, esimerkiksi osakkeista.
  
  Tästä seuraa kysynnän kasvua kokonaisvaltaisesti osakemarkkinoilla. Alhaiset korot lisäävät siis osakkeiden kysyntää ja korkeat korot puolestaan laskevat sitä.

• Suhdanteet: Myös suhdanteilla on vaikutusta kokonaisvaltaisesti koko pörssiin. Mikäli ollaan noususuhdanteessa, on osakekursseilla tapana nousta eli kysyntä lisääntyy. Laskusuhdanteella on luonnollisesti päinvastainen reaktio.

Miksi osakkeella on arvoa?

Aloitetaan osakkeiden arvon pohtiminen miettimällä, miksi esimerkiksi kullalla on arvoa. Se on harvinainen aine, eikä sitä voida valmistaa teollisesti. Kullan arvo perustuu siis pitkälti sen harvinaisuuteen. On varsin yleistä, että mitä harvinaisempi aine on kyseessä sitä arvokkaampi sen on. Seteliraha on puolestaan kullan vastakohta, eikä sillä itsessään ole arvoa, vaan sen arvo perustuu siihen, että uskomme sillä olevan arvoa. Olemme siis kollektiivisesti päättäneet rahalla olevan tietty arvo.

Miksi osakkeilla on sitten arvoa? Ennen kuin tähän vastataan, tulee ymmärtää mikä osake on. Osake on osuus jostakin yrityksestä. Tosin sanoen ostamalla osaketta omistat palasen kyseistä yritystä.

Ostamalla osaketta omistat siis palan yritystä, mutta mitä sitten, mikä arvo yrityksillä on?

Esimerkiksi lentoyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden lentää toiseen maahan nopeasti ja turvallisesti. Voihan sitä kävellenkin lähetä kohti Saksaa, mutta lentäen matka käy joutuisammin. Vastaavasti älypuhelimia valmistava yritys tarjoaa tavan vaivattomaan kommunikointiin, sekä kaikennäköiseen muuhun kivaan.

Tällaisilla tuotteilla tai palveluilla on siis jokin arvo, josta ihmiset ovat valmiita maksamaa oli maksun välinen sitten oravannahka tai eurot. Karkeasti sanottuna niin kauan kuin yrityksen tuotteille on kysyntää, on sillä myös arvoa.

Yrityksillä on siis arvoa, koska ne tuottavat tuotteita tai palveluita, joista ollaan valmiita maksamaan. Siksi myös osakkeilla on arvoa.

Voittoa yritys saa siis tuottamalla lisäarvoa. Yksinkertaisuudessaan osakkeiden arvo perustuu yrityksen liiketoimintaa ja sen tuottamaan lisäarvoon. Yrityksellä on siis jokin arvo, mikä seurauksena myös osakkeella on arvoa. Osakkeen arvo on siis enemmän tai vähemmän sidoksissa yrityksen menestykseen. Usein mitä menestyvämpi yritys on kyseessä sen arvokkaampi on myös osake.

Niin kauan kuin yrityksellä menee hyvin ja joku on valmis käyttämään sen palveluita/tuotteita on sillä myös silloin arvoa. Osake voi olla myös arvoton. Näin käy esimerkiksi silloin, jos yritys menee konkurssiin. Tällöin yrityksen palvelulle/tuotteelle ei ole ollut riittävästi kysyntää. Yritys ei siis tuota enää lisäarvoa, joten sillä ei ole syytä olla olemassa.

Osakkeen hinnan ja arvon ero

Warren Buffett on todennut asian mielestäni hyvin. ”Hinta on se mitä maksat, arvo on se mitä saat”. Toisin sanoen hinta ja arvo eivät ole synonyymeja toisilleen, vaikka usein asia niin mielletäänkin. Voit siis maksaa osakkeesta/tuotteesta enemmän tai vähemmän, kuin sen oikea arvo onkaan. Jos haluat lukea miten osakkeiden arvostusta voidaan mitata eri mittareilla, suosittelen lukemaan Eliaksen kirjoittaman osakkeiden tunnusluvut tutuiksi -artikkelimme.

Otetaan havainnollistava esimerkki.

Olet ostamassa uutta puhelinta, jonka hinta on 500 euroa. Päätät kuitenkin odottaa ja ostaa puhelimen vasta huomenna.

Seuraavana aamuna kuitenkin huomaat puhelimen hinnan olevan 1000 euroa. Miten tämä on mahdollista? Onko puhelimen arvo tuplaantunut yön aikana?

Todennäköisesti ei.

Puhelimen arvo on edelleen sama, mutta sen hinta on vain tuplaantunut. Sen arvo on puolestaan pysynyt samana olettaen, että kyse on edelleen samasta puhelimesta, eikä yön aikana ole tapahtunut mitään muutakaan maailmaa mullistavaa.

Ainoa asia mikä siis muuttui on se raha määrä mitä joudut puhelimesta maksamaan. Arvo ja hinta eivät siis ole sama asia.

Yksi sijoitusstrategia onkin etsiä arvoonsa nähden alihinnoiteltuja osakkeita ja ostaa näitä. Tässä siis tehdään voittoa, kun osake palaa arvoonsa nähden ”oikeaan” hintaan. Tässä sijoitusstrategissa on siis tärkeää pyrkiä tunnistamaan yrityksen oikea arvo ja erottamaan sen yrityksen hinnasta.

Mikäli tämä kuulostaa monimutkaiselta, sijoittamisen ja säästämisen oppaamme voisi olla sinulle hyödyksi!

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Kuvan linkki Background vector created by tartila – www.freepik.com