Zimbabwen dollareita hyperinflaation aikana

Mitä on hyperinflaatio? Syyt, vaikutukset ja suojautuminen

Hyperinflaatio on erittäin korkeaa inflaatiota.

Tarkemmin hyperinflaatio tarkoittaa tilannetta, jossa kuukausittainen inflaatio on yli 50% tai vuosi-inflaatio on yli 1000%.

Edellä mainitut luvut ovat suuntaa-antavia ja taloustieteilijät eivät ole yhtä mieltä hyperinflaation raja-arvoista, mutta itse onnistuin löytämään edelliset kaksi määritelmää kirjallisuudesta.

Hyperinflaatiossa rahan arvo putoaa huomattavasti lyhyessä ajassa. Tällä on suuria vaikutuksia tavallisten ihmisten elämään.

Tavallisesti hyperinflaatio johtuu erittäin epäonnistuneesta rahapolitiikasta ja yksi yleinen laukaisin hyperinflaatiolle on sisällissota.

Aiheuttajat

Hyperinflaatio aiheutuu luottamuksen puutteesta. Luottamuksen puute johtuu tyypillisesti siitä, että keskuspankki painaa valtavasti lisää rahaa eikä rahan painamiselle ole näkymässä loppua. Rahan painamisella on suora yhteys inflaatioon. Mikäli tarjonta ei kasva, mutta rahan määrä kasvaa, entistä suurempi rahamäärä joutuu kilpailemaan samoista hyödykkeistä, jolloin niiden hinnat nousevat. 

Luottamuspula aiheuttaa kysyntäinflaatiota, kun ihmiset haluavat vaihtaa rahansa tuotteisiin ja hyödykkeisiin mahdollisimman nopeasti. Syntyy tilanne, jossa kysyntä ylittää tarjonnan merkittävästi. Tätä usein pahentaa myös se, että valtion kyky tuottaa asioita voi olla merkittävästi heikentynyt esimerkiksi sodan tai luonnonkatastrofin johdosta.

Kun luottamus on menetetty, syntyy itseään ruokkiva kehä. Rahaan ei luoteta ja siitä halutaan mahdollisimman nopeasti eroon. Tämä johtaa hintojen nostamiseen, joka johtaa siihen, että rahaan luotetaan entistä vähemmän. Hyperinflaatio onkin etenkin psykologinen ilmiö. 

Usein hyperinflaatio, kuten tavallinenkin inflaatio, johtuu pitkälti inflaatio-odotuksista. Koska hintojen odotetaan nousevan, ihmiset tekevät asioita, jotka johtavat hintojen nousuun. Kyseessä on itseään toteuttava ennustus.

Hyperinflaation taustalla on usein sota, sisällissota tai jokin muu valtava shokki. Tämän lisäksi tarvitaan myös erittäin epäonnistunutta raha- ja finanssipolitiikkaa.

Vaikutukset

Hyperinflaatiolla on useita merkittäviä vaikutuksia talouteen.

Ihmiset pelkäävät hintojen nousua, joten he alkavat hamstraamaan hyödykkeitä. Tyypillisesti ensimmäisenä hamstrataan kestäviä tuotteita, kuten autoja ja kodinkoneita. Tämän jälkeen siirrytään päivittäistavaraan ja jopa pilaantuviin tuotteisiin kuten leipään ja maitoon. Kun näistä arkipäivän tavaroista alkaa olla pulaa on talous romahtamisen partaalla.

Ehkä kaikkein ikävin seuraus hyperinflaatiolla on se, että raha menettää arvonsa käytännössä kokonaan ja samalla ihmiset menettävät kaikki säästöönsä. Tämän takia varsinkin vanhukset ja eläkeläiset ovat erittäin ilkeässä tilanteessa. Myös pankeille ja lainaajille tilanne on ikävä, sillä vanhat lainat menettävät arvonsa ja ihmiset haluavat nostaa rahansa pois.

Tuontiyritykset menevät erittäin todennäköisesti konkurssiin, kun ulkomaalaisten tuotteiden hinnat räjähtävät oman valuutan arvon tippuessa lähemmäs nollaa. Hyperinflaatio johtaa käytännössä aina kyseisestä valuutasta luopumiseen ja kokonaan uuden valuutan luomiseen.

Velalliset kuitenkin saavat jotain hyötyä hyperinflaatiosta, sillä heidän lainat pyyhkiytyvät periaatteessa kokonaan pois. Varsinkin jos lainalla on tehty tai ostettu jotain reaalista voi heidän tilanteensa olla kohtalainen. Ympäröivän talouden epävarmuus ei kuitenkaan ole kenellekään positiivinen asia.

Toinen ryhmä, joka hyötyy hyperinflaatiosta on vientiyritykset, sillä kotimaan valuutan arvon lähestyessä nollaa heidän tuotteidensa kilpailukyky paranee ja mikä tärkeämpää, he ovat tekemisissä ulkomaisen valuutan kanssa.

Pahimmat hyperinflaatio tapaukset

Hyperinflaatio tapauksia on historiassa muutamia.

Tuorein koskee Venezuelaa. Venezuelan keskuspankki arvioi inflaation olleen vuosien 2016-2019 välisenä aikana melkein tuhansia prosentteja. Vuonna 2018 CNN ja Fortune uutisoivat kuinka World of Warcraft videopelissä käytetty virtuaalinen kulta oli seitsemän kertaa arvokkaampaa kuin Venezuelan bolivar.

Alla olevasta videosta näet maailman korkeimmat inflaatiot vuosina 1980-2020.

2000-luvulla on myös ollut toinen merkittävä hyperinflaatiotapaus, joka alkoi vuonna 2007 Zimbabwessa. Zimbabwen inflaatio oli vielä huomattavasti suurempaa kuin Venezuelan. Inflaation on arvioitu olleen pahimmillaan jopa 79,6 miljardia prosenttia kuukausitasolla.

Alta löydät taulukon Zimbabwen inflaatiosta vuoden 2008 osalta. Lähteenä on käytetty Hanke:n ja Kwok:n tutkimusta vuodelta 2009.

Kuukausi (2008)Inflaatio kuukausitasolla (%)
Tammikuu120,83
Helmikuu125,86
Maaliskuu281,29
Huhtikuu212,54
Toukokuu433,40
Kesäkuu839,30
Heinäkuu2 600,24
Elokuu3 190,00
Syyskuu12 400,00
Lokakuu690 000 000,00
Marraskuu79 600 000 000,00
Zimbabwen inflaatio kuukausittain vuonna 2008.


Zimbabwen hyperinflaatio ei silti ole historian pahin tapaus. Kaikkein suurinta inflaatio oli Unkarissa vuonna 1946.

Pahimmillaan Unkarissa hintojen tuplaantuminen kesti ainoastaan 15 tuntia ja 100 000 biljoonalla pengolla pystyi ostamaan vain yhden postimerkin.

Alta löydät listan historian suurimmista kuukausittaisista inflaatioista.

MaaKuukausiKuukausi inflaatioVastaava päivittäinen inflaatioAika hintojen tuplaantumiseen
Unkari7/19464,19×1016 %207,19%14,82 tuntia
Zimbabwe11/20087,96×1010 %98,01%24,35 tuntia
Jugoslavia1/19943,13×108 %64,63%1,39 päivää
Saksa10/192329 500%20,89%3,65 päivää
Kreikka10/194413 800%17,88%4,21 päivää
Lähde: Hanke ja Krus

Hyperinflaatio esimerkki

Kuvitellaan tilanne, jossa sinulla on 3000 rahan kuukausipalkka. Suomessa tämä kuulostaa ihan normaalilta palkalta. Mutta jos ajatellaan tämä sama summa valtioon, joka kärsii hyperinflaatiosta huomaamme nopeasti, minkä takia hyperinflaatio on erittäin vakava ongelma.

Sinulle on sovittu maksettavan joka kuukausi 3000 rahaa. Tänään sillä saa hienosti maksettua vuokran, ruoan ja kaikki muutkin asumismenot. Mutta valitettavasti tämä meidän hypoteettinen valtio alkaa kärsimään rajusta hyperinflaatiosta.

Leipäpaketti on maksanut tänään kaksi rahaa, mutta huomenna se maksaakin jo 20 rahaa. Ylihuomenna, kun olet saanut leipäpaketin syötyä, huomaat vastaavan leipäpaketin maksavan 300 rahaa. Yksi leipäpaketti viekin siis jo 10% kuukausipalkastasi.

Sinä ja työkaverisi menette ripeästi pomonne luokse ja pyydätte välitöntä palkankorotusta. Onnistutte neuvottelemaan 200 kertaisen palkankorotuksen ja sen avulla toivottavasti pysytte inflaation perässä.

Työnantajallanne ei kuitenkaan ole varaa maksaa näitä uusia palkkoja välittömästi. Yrityksenne, kun on myynyt kaikki tuotteensa maksuajalla ja erittäin pienellä hinnalla nykyrahaan verrattuna.

Seuraavana päivänä huomaatte leipäpaketin hinnan jälleen nousseen. Tällä kertaa se maksaa 5000 rahaa.

Valtio yrittää nopeasti paikata tilannetta painamalla suurempia seteleitä ja enemmän rahaa, mutta tämä kuitenkin vain pahentaa tilannetta.

Yrityksiä menee konkurssiin ja ihmisiä jää työttömäksi. Varsinkin kaikki tuontitavarat muuttuvat niin kalliiksi, ettei kenelläkään ole varaa ostaa niitä.

Valtio menettää verotuloja eikä pysty enää maksamaan palkkoja tai etuuksia kansalaisilleen. Ratkaisuna on painaa jälleen lisää rahaa, mikä nopeuttaa inflaatiota ennestään.

Ihmiset mellakoivat kaduilla ja koko valtio on romahtamisen partaalla.

Edellä kuvattu hyperinflaatio skenaario on hieman nopeutettu, mutta ei silti ole kaukana esimerkiksi Venezuelan tilanteesta. Erona on, että todellisuudessa hyperinflaatiota usein edeltää pidempi ajanjakso, jolloin inflaatio on ollut korkeaa, mutta ei kuitenkaan äärimmäisen korkeaa.

Hyperinflaatiolta suojautuminen

Hyperinflaatiolta suojautumiseen liittyy samat asiat kuin tavalliselta inflaatiolta suojautumiseen, mutta suuremmassa mittakaavassa.

Tärkeintä on muistaa mitä hyperinflaatio tarkoittikaan. Hyperinflaatio oli rahan arvon äärimmäisen nopeaa putoamista. Tämän takia tästä arvonsa menettävästä valuutasta on syytä päästä eroon mahdollisimman nopeasti.

Eräs tapa päästä eroon hyperinflaatiosta kärsivästä valuutasta on yksinkertaisesti sen kuluttaminen arkipäivän ostoksiin. Tämä ei kuitenkaan ole tapa ylläpitää varallisuutta.

Parempi tapa on käyttää valuuttaa ja ostaa sillä omaisuutta. Fiksuja kohteita ovat esimerkiksi kiinteistöt, autot, hyödykkeet, arvometallit tai esimerkiksi keräilyesineet. Valuuttaa kannattaa myös pyrkiä vaihtamaan mahdollisuuksien mukaan toisiin vakaampiin valuuttoihin.

Vielä fiksumpaa on hankkia sellaista omaisuutta, joka itsessään tuottaa asioita. Näitä voisivat olla esimerkiksi tehtaat, kaivokset tai peltomaa. Mikäli pystyt ennustamaan hyperinflaation saapumisen, kaikkein järkevintä olisi hakea niin paljon vakio korkoista lainaa kuin mahdollista ja ostaa sillä edellä mainittuja asioita.

Itse taas ei missään nimessä kannata olla lainaa antava osapuolena. Korkean inflaation johdosta ongelmana on se, että velan pääoma pysyy nominaalisesti samana, mutta reaalisesti sen arvo laskee, kun kaikkien muiden asioiden hinnat nousevat. Näin lainanantaja luopuu omasta ostovoimastaan antaessaan lainaa, eikä saa sille vastinetta rahan menettäessä arvonsa.

Hyperinflaatiolta suojautumisessa tärkeintä on siis päästä putoavasta valuutasta eroon ja omistaa omaisuutta, jonka arvo pysyy reaalisesti mahdollisimman stabiilina. Parasta on saada jotain sellaista, joka itsessään tuottaa asioita. Lainanantajana olemista on myös syytä välttää.

Samankaltaiset artikkelit