Puskurirahaston säästäminen
Englannin kielen emergency fund sanasta käytetään suomeksi muutamaa erilaista variaatioita. Yleisimmät näistä ovat hätäkassa, hätärahasto ja puskurirahasto.
Yleensä näillä eri termeillä viitataan samaan asiaan. Ne kaikki kuvaavat eräänlaista taloudellista puskuria yllättävien menojen varalle eli niin sanottua pahan päivän varalle säästettyä turvaa.
Itse päätin kuitenkin määritellä sanat hieman tarkemmin. Määritelmien avulla haluan tehdä niiden sisällöstä hieman konkreettisempaa ja helpottaa niiden hahmottamista.
Miksi puskurin säästäminen on tärkeää?
Mielestäni tämän kysymyksen vastaus tulee parhaiten ilmi, kun mietitään mikä on puskurin tarkoitus autossa.
Wikipedian määritelmän mukaan auton puskuri on: ”Moottoriajoneuvon etu- ja takaosaan kiinnitetty tai integroitu rakenne, jonka tarkoituksena on absorboida lievät törmäykset minimoiden korjauskustannukset.”
Myös taloudellisen puskurirahaston tarkoituksena on minimoida korjauskustannukset. Taloudellisia ”törmäyksiä” voisivat olla esimerkiksi kalliit luotot tai pahassa tapauksessa jopa luottotietojen menettäminen.
Jokaisen taloudessa tulee menoja, joita on vaikea ennustaa. Näitä voi olla esimerkiksi auton tai vaikkapa pesukoneen hajoaminen. Tällaisia vaikeasti ennustettavia menoja varten kannattaa olla olemassa puskuria.
Vaikka aika on rahaa ja tämä pätee varsinkin pitkäjänteisessä sijoittamisessa, ei sijoittamisella ole koskaan kiire. Tärkeämpää on ensin varmistua, että oman talouden perusta on vankka, jotta sen päälle on mahdollista rakentaa omaisuutta ja ”törmäyksiltä” vältytään.
Oman talouden perustukset valetaan budjetoinnilla ja siitä jatketaan säästämiseen. Säästöt tarvitsevat mielellään myös kohteen. Ensimmäisenä kohteena en suosittele osakkeita, enkä edes rahastoja. Täydellinen ensimmäinen säästökohde on hätäkassa.
Hätäkassa on pienin oman talouden turvamekanismeista. Eräs toinen talouden turvamekanismi on hätärahasto. Hieman alempaa löydät nämä termit tarkemmin selitettynä.
Muita talouden turvamekanismeja ovat erilaiset vakuutukset tai työttömyyskassa.
Mikä olisi sopiva puskurirahaston koko?
Puskurirahaston suuruus olisi hyvä olla noin 2-6 kuukauden menot omasta tilanteesta riippuen.
Hätäkassasta ja -rahastosta poiketen, puskurirahasto ei jokaisen tilanteessa ole välttämätön.
Yleiset ohjeet puskurirahastoon liittyen tulevat Amerikasta, missä ei ole samanlaista turvaverkkoa jokaiselle kuin meillä Suomessa. Suomeen ehkä paremmin sopiva suositus olisi 2-4 kuukauden menot.
Tämä on tietenkin täysin yksilöllistä ja riippuu elämäntilanteesta, työtilanteesta, koulutuksesta, onko yrittäjä, onko omaisuutta kuinka paljon, onko tuloja useammasta eri lähteestä jne.
Puskurirahaston tarkoituksena on varautua jo hieman suurempiin yllätyksiin. Mahdollisia tapahtumia ovat esimerkiksi sairastuminen tai onnettomuus, työttömyys tai perheenjäsenen yllättävä sairastuminen tai muu avuntarve.
Yrittäjän kannattaa varautua suuremmalla puskurilla, varsinkin jos tulevaisuuden näkymät eivät ole ruusuisia.
Myös esimerkiksi vanhan omakotitalon omistajan kannattaa varata hieman enemmän rahaa mahdollisten suurempien korjauksien varalla.
Puskurin ei kuitenkaan kannata olla liian suuri, sillä silloin menettää tuottoja, joita on mahdollista saada hieman suuremman riskin sijoituksista. Tätä menetettyä tuottoa kutsutaan vaihtoehtoiskustannukseksi. Sopivan kokoisen puskurin löytäminen on aina henkilökohtainen asia.
Muista siis, että ennen kuin alat laittamaan rahaa erilaisiin sijoituskohteisiin, tutustu niihin huolellisesti ja pidä huolta talouden tasapainosta myös laajemmassa kuvassa. Hätäkassa tai -rahasto on erinomainen aloituspaikka oman talouden terveyttämiselle.
Hätäkassa
Kyseessä on esimerkiksi sadan euron kokoinen käteiskassa. Hätäkassan tarkoituksena on olla turvana silloin kun on tarvetta suhteellisen pienelle, mutta yllättävälle menolle.
Hätäkassan tulisi olla myös helposti saatavilla. Sen ei ole tarkoitus olla vaikeassa paikassa tai esimerkiksi määräaikais- tai talletustilillä, josta sitä on vaikeaa nostaa.
Tarkoituksena on pystyä maksamaan pieni meno välittömästi ilman, että olisi tarvetta lainalle tai omaisuuden myymiselle.
Hätärahasto
Hätärahasto voidaan ajatella hätäkassan isoveljenä. Hätärahaston tulisi olla noin 1-2 kuukauden menojen suuruinen.
Hätärahasto kannattaa laittaa omalle, vain hätärahastolle tarkoitetulle pankkitililleen tai esimerkiksi talletustilille. Pieni ”epämukavuus” hätärahaston varojen käyttämiseen ei siis ole huono asia, sillä nämä varat ovat tarkoitettu ainoastaan hätätilanteisiin.
Mahdollisia hätätilanteita, joihin hätärahasto auttaa ovat auton hajoaminen, lomautus tai töiden väheneminen.
Suosittelen kaikkia säästämään ainakin jonkinlaisen puskurin ja aloittamaan hätäkassalla ja jatkamaan säästämistä hätärahastoon.
Hätärahaston säästäminen onnistuu helpoiten, kun oman talouden menot ja tulot ovat selvillä. Menojen ja tulojen laskeminen ja niiden avulla suunnittelua kutsutaan budjetoinniksi. Lue lisää oman talouden budjetoinnista.
Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
Tekstissä käytetyt kuvat:
- Kansikuva pvproductions
- Ensimmäinen kuva studiogstock
- Toinen kuva studiogstock
