Rahastosijoittaminen – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Rahastosijoittaminen on varsin vaivaton sijoitusmuoto. Etkö tiedä mitä rahastosijoittaminen on tai miten rahastoihin voi sijoittaa? Ihmetteletkö mikä on indeksirahasto?

Haluaisitko tietää?

Rahastot ovat yksi suosituimmista sijoituskohteista. Siinä yksittäisten osakkeiden tai muiden arvopaperien sijaan ostetaan kokonaisuuksia, jotka sisältävät useita eri arvopapereita.

Tässä artikkelissa käyn lyhyesti läpi mitä rahastot ovat, millaisia rahastoja on olemassa ja mitä niistä olisi hyvä tietää ennen kuin lähtee sijoittamaan niihin. 

Meillä on myös erillinen opas sijoittamisen ja säästämisen aloittamiseen, johon kannattaa ehdottomasti tutustua, mikäli olet vielä sijoitusmatkasi alkuvaiheessa!

Mitä rahastosijoittaminen on käytännössä? 

Rahastot keräävät eri sijoittajien varoja yhteen ja sijoittavat ne useisiin eri arvopapereihin. Näitä arvopapereita ovat esimerkiksi osakkeet, velkakirjat tai toiset rahastot.

Rahastot koostuvat arvopapereista ja sijoittamalla rahastoon omistat näitä arvopapereita tietyssä suhteessa. Rahastoja hallinnoi yleensä rahoituslaitokset ja usein rahastoilla on erikseen nimetty rahastonhoitaja. Rahastonhoitajan tehtävä on ostaa ja valvoa rahastoon hankittavia arvopapereita. 

Tässä maailmassa harva asia on ilmaista ja ikävä kyllä tavalliset rahastot eivät ole yksi niistä. Rahaston hallinnoinnista aiheutuu kuluja. Rahastonhoitajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, jotka eivät tee työtään ilmaiseksi. Kulujen suuruus vaihtelee tyypillisesti prosentin kymmenyksistä muutamiin prosentteihin. (Poikkeuksena esimerkiksi *Nordnetin kuluttomat Indeksirahastot) 

Muutamat prosentit eivät välttämättä kuulostaa paljolta, mutta pitkässä juoksussa nämä hallinnointikulut voivat tarkoittaa tuhansien tai jopa satojen tuhansien eurojen menetyksiä. Voit helposti testata korkoa korolle laskurimme avulla miten paljon kulut todellisuudessa vaikuttavat tuottoihin.

Mikäli haluat tutustua myös muihin sijoituskohteisiin sekä oppia enemmän säästämisestä ja sijoittamisesta, suosittelen lukemaan Artun kirjoittaman sijoittamisen aloittamisen opas.

Mikä on indeksirahasto?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan, indeksirahasto sijoittaa jonkin ennalta määrätyn indeksin mukaisesti. Otetaan esimerkiksi vaikkapa OMXH25-indeksi, sillä se on helppo hahmottaa.

OMXH25 on indeksi, joka sisältää 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta osaketta. OMXH25-indeksirahasto sijoittaa siis näihin kaikkiin 25 osaekkeeseen. Varmasti tunnetuin osakeindeksi on S&P500-indeksi, joka koostuu 500 markkina-arvoltaan suurimman yrityksen osakkeista USA:ssa.

Lähes vastaava eurooppalainen indeksi on STOXX Europe 600, joskin sillä erotuksella, että se koostuu suurten yritysten lisäksi myös pienistä ja keskikokoisista yrityksistä.

Miten sijoitan indeksirahastoon?

Indeksirahastoon sijoittaminen on nykyään varsin helppoa, sillä niihin sijoittaminen onnistuu lähes kaikkien suurimpien pankkien kautta.

Käytännössä indeksirahastoon sijoittaminen tapahtuu näin:

1. Avaa arvo-osuustili haluamallesi palveluntarjoajalle
2. Siirrä pankkitililtäsi rahaa arvo-osuustilillesi
3. Sijoita haluamaasi indeksirahastoon

Esimerkiksi Nordnet tarjoaa kuukausisäästösopimusta rahastoihin, joiden avulla voit automatisoida sijoittamisen. Usein rahastosijoittamisen synonyymina puhutaankin rahastosäästämisestä.

Rahastoihin voi sijoittaa monessa eri paikassa ja yleensä helpoin tapa aloittaa rahastosijoittaminen on oman pankin kautta.

Minä ja koko muu RahaVelhon tiimi käyttää Nordnetiä rahasto- ja osakesijoittamiseen.

Nordnet on helppokäyttöinen ja sen kautta on mahdollista sijoittaa niin Pohjoismaisiin listautuneisiin yrityksiin kuin myös kansainvälisestikin. He tarjoavat myös yli 30 eri rahastoyhtiön rahastoja. Alkuun pääsee jo niinkin pienillä summilla kuin 15 €/kk.

Itse omistan myös *Nordnetin Indeksirahasto Suomea ja muita heidän kuluttomia indeksirahastojaan.

Voit avata maksuttoman tilin *tästä.

Minkälaisia eri rahastoja on olemassa? 

Seuraavaksi käydään läpi hieman erilaisia vaihtoehtoja. Tänä päivänä on olemassa uskomaton määrä erilaisia sijoitusrahastoja. Sijoitusrahastoja voidaan luokitella esimerkiksi seuraavien asioiden perusteella: 

• Aktiivinen rahasto (kulujen määrä): Ensinnäkin rahastot voidaan jakaa karkeasti passiivisiin ja aktiivisiin rahastoihin. Passiivisissa rahastoissa salkunhoitaja pyrkii nimensä mukaisesti olemaan mahdollisimman passiivinen valitessaan arvopapereita rahastoonsa,. Passiivisuus tarkoittaa yleensä siis pienempiä kuluja.

• Sijoituskohde: Rahastot voidaan jakaa sijoituskohteensa mukaan esimerkiksi osake-, korko-, valuutta-, raaka-aine-, hedge- tai yhdistelmärahastoihin. Edellä mainitut ovat yleisimmät rahastosijoituskohteet.   

• Kategorian mukaan: Rahastot on mahdollista jakaa vielä eri kategorioihin, esimerkiksi pelkästään kasvuyrityksiin keskittyvät rahastot.  

• Osingonjakopolitiikka: Rahastoissa on mahdollista valita, onko kyseessä kasvuosuus- vai tuotto-osuusrahasto.  

Erilaisia rahastotyyppejä on olemassa lukuisia ja niistä omaan sijoitusstrategiaan sopivan valitseminen voi tuntua hankalalta.  

Älä kuitenkaan huoli, sillä seuraavaksi avaan hieman näitä edellä mainittuja käsitteitä, jotta sinun olisi helpompaa löytää juuri sinun sijoitustyyliisi sopiva rahasto.  

Passiivinen vai aktiivinen sijoitusrahasto?

Seuraavaksi tutustutaan aktiivisen ja passiivisen rahaston eroihin. Aktiivisessa rahastossa rahastonhoitaja pyrkii omalla tiedolla ja taidolla valitsemaan parhaat mahdolliset arvopaperit markkinoiden voittamiseen. Kuulostaa hyvältä eikö? Valitettavasti asia ei ole ihan näin yksiselitteinen.  

Oikean osakkeen tai arvopaperin valitseminen ei ole helppoa, eivätkä edes parhaat rahastonhoitajat pysty johdonmukaisesti voittamaan markkinoita. Olet saattanut huomata tämän, mikäli olet itse kokeillut suorien osakkeiden ostamista. Rahastosijoittaminen poistaa osakepoimijan ikuisen ongelman, eli miten valita parhaiten tuottavat sijoituskohteet ja välttää sudenkuopat.

Lisäksi aktiivisessa rahastossa on huomattavasti suuremmat kulut, jotka auttamattomasti vähentävät rahastosta saatavaa tuottoa.

Kysymys kuuluukin, oletko valmis maksamaan mahdollisuudesta saada markkinoita parempaa tuottoa? 

Toisena vaihtoehtona ovat passiiviset rahastot. Siinä missä aktiivinen rahasto pyrkii voittamaan markkinat, pyrkii passiivinen rahasto seuraamaan markkinoita mahdollisimman tarkasti. Yleensä tämä tarkoittaa jonkin tietyn indeksin seuraamista.  

Hyvä esimerkki passiivisesta rahastosta on *Nordnet Indeksirahasto Suomi, joka seuraa OMX Helsinki 25 Index -osakeindeksiä. Rahasto koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta, joita on rahastossa edellä mainitun indeksin mukaisessa suhteessa.  

Passiiviseen rahastoon sijoittamisen ehdottomasti paras puoli on sen merkittävästi halvemmat hallinnointikulut. Kukaan ei voi ennustaa tuottoja, joten kulut ovat yksi niistä harvoista asioista joihin sijoittaja pystyy vaikuttamaan. Tämän vuoksi kulujen minimointi on yksi parhaista valinnoista sijoittajana. 

Aktiivinen rahasto voi lyhyellä aikavälillä voittaa indeksin, mutta kuinka pitkään se siinä onnistuu? Sijoittamalla passiivisiin rahastoihin et voi saada ylituottoa markkinaan nähden, mutta et myöskään häviä markkinoiden keskiarvotuotolle.

Rahaston kasvuosuus vai tuotto-osuus?

On tärkeää ymmärtää, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kasvuosuuksista ja tuotto-osuuksista. Tuotto-osuudellinen rahasto maksaa vuosittain omistajilleen tuottoa, mikäli se on mahdollista. Toimintaperiaate muistuttaa pitkälti yksittäisen osakkeen maksamaa osinkoa. Mutta kuten osinkojenkin tapauksessa, verottaja vaatii osuutensa maksetuista tuotoista.  

Kasvuosuusrahasto puolestaan ei maksa tuottoa ulos rahastosta, vaan jättää sen rahastoon kasvattaen näin rahasto-osuuden arvoa.  Kasvuosuudessa veroja maksetaan vain rahasto-osuuksia myytäessä. Verottaja joutuu näin malttamaan hieman pidempään ja korkoa korolle -ilmiö pääsee tekemään pyyteetöntä työtään tehokkaammin.  

Kumpi vaihtoehdoista sitten on parempi?  

Lyhyt vastaus: Kasvuosuus. 

Pidempi vastaus: Kasvuosuuden hyötynä on viivästynyt verotaakka. Varsinkin, jos pyrit hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä ja aiot sijoittaa saamasi tuotot uudestaan, kasvuosuus on järkevin vaihtoehto. Mikäli haluat saada kassavirtaa ilman, että rahasto-osuuksia tarvitsee myydä, voit hyödyntää tuotto-osuusrahastoja. Pidemmässä juoksussa verorasite tulee kuitenkin kalliimmaksi. 

Osake-, korko- vai yhdistelmärahasto? 

Mikä on paras: osake-, korko- vai yhdistelmärahasto? Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta, kuten moneen muuhunkaan sijoittamiseen liittyvään asiaan.  

Osakerahastot sopivat tyypillisesti sijoittajalle, joka tavoittelee suurempia tuottoja ja on valmis hyväksymään suuremman riskin. Osakerahastot ovat usein juuri indeksirahastoja, jotka sijoittavat jonkin tietyn osakeindeksin (kuten vaikkapa OMXH25-indeksin eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta koostetun indeksin) mukaan.

Rahastosijoittaminen onnistuu myös korkorahastoon. Korkorahastoja pidetäänkin usein maltillisemmalle sijoittajalle sopivana, sillä niihin ei sisälly yhtä suurta riskiä. Toisaalta tuototkin ovat usein pienempiä. Korkosijoittamiseen voit tutustua tarkemmin tästä.

Entä jos haluaisit korkorahastoa enemmän tuottoa, mutta et halua kaikkia osakkeisiin liittyviä riskejä? Rahoituslaitokset ovat löytäneet juuri tähän tarkoitukseen sopivan ratkaisun. Sitä kutsutaan yhdistelmärahastoksi ja ne sisältävät sekä osake-, että korkopapereita. Näissäkin kannattaa kuitenkin olla tarkkana kulujen kanssa. 

Rahastosijoittamisen kulut ja 3 vinkkiä sopivan rahaston valintaan

Rahastosijoittamiseen, kuten kaikkeen muuhunkin sijoittamiseen sisältyy kuluja. Rahastosijoittaminen on hyvä tapa päästä alkuun sijoittamisen maailmassa, kunhan ei unohda kulujen vaikutusta. Sijoittamalla rahastoon hyödyt laajasta hajautuksesta jopa pienellä pääomalla. Usein kulutkin jäävät suoraa osakesijoittamista pienemmiksi – erityisesti, jos sijoitat rahamääräisesti pienillä summilla, kuten alle 100 eurolla kuukaudessa.

Seuraavaksi käymme läpi kolmen askeleen avulla, miten pääset alkuun rahastojen kanssa.

1. Sopivan rahaston valinta

Juuri sinulle sopivan rahaston valitseminen on tärkein yksittäinen asia rahastosijoittamisen aloittamisessa. Mieti mitkä ovat tavoitteesi, millainen on sijoituksen aikataulu ja kuinka paljon riskiä olet valmis ottamaan.

Jos olet valmis ottamaan suurempia riskejä ja sijoitushorisonttisi on pitkä, erilaiset osakerahastot ovat hyviä vaihtoehtoja. Ne ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä korkeita tuottoja.

Osakerahastoista löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja. Onko kyseessä synteettinen vai fyysinen rahasto, missäpäin maailmaa rahasto sijoittaa, minkälaisiin yhtiöihin se sijoittaa ja niin edelleen. Vaihtoehtoja löytyy. Tärkeää on löytää sellainen, joka sopii yhteen juuri sinun sijoitustyylisi kanssa.

Mikäli olet hieman turvallisuudenhakuisempi sijoittaja, voivat yhdistelmärahastot olla hyvä vaihtoehto. Nämä rahastot sisältävät sekä korkosijoituksia että osakkeita. Tuotto-odotukset ovat osakerahastoja pienemmät, mutta vastineeksi rahaston riskit ovat pienemmät.

Korkorahastot puolestaan sopivat henkilöille, joilla on lyhyt sijoitushorisontti ja alhainen riskinsietokyky. Korkorahastoja on olemassa lukuisia erilaisia. Toiset sijoittavat pitkiin ja toiset lyhyisiin korkopapereihin, osa sijoittaa valtioiden ja toiset yritysten velkakirjoihin.

Huomioi, että korkosijoituksista saatava tuotto on heikkoa matalien korkojen aikana ja mikäli korot lähtevät nousuun, korkopaperien hinnat putoavat. Siksi korkoihin sijoittaminen ei todennäköisesti ole hyvä ratkaisu matalan korkotason aikana. Tutustu oheisesta artikkelistamme tarkemmin korkosijoittamiseen.

Suosittelen lukemaan myös Akselin artikkelin ETF-sijoittamisesta. ETF-rahastot ovat hyvin lähellä tavallisia rahastoja, joten artikkeli on hyvä lukaista mikäli aiot sijoittaa rahastoihin. Lisäksi artikkelissa avataan paljon eri lyhenteitä, joihin tulet törmäämään sopivia rahastoja etsiessäsi.

2. Tarkista rahaston kulut

Kulut syövät sijoittajan tuotot. Ne ovat yksi niistä harvoista asioista joihin sijoittaja voi itse vaikuttaa, joten niihin on syytä keskittyä.

Tyypillisesti rahastojen kulut vaihtelevat muutamasta prosentin sadasosasta aina useampaan prosenttiyksikköön. Eräänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että rahaston kulujen tulisi olla alle 0,5 prosenttia. Tätä kalliimpien rahastojen kuluja voi olla jo vaikea perustella,. Erityisesti passiivisen indeksirahaston kulujen eivät pitäisi olla missään tapauksessa lähellä 1 %:a tai yli sen.

Rahastojen kulut ovat tyypillisesti sitä korkeampia, mitä aktiivisempia ne ovat. Tämän takia passiiviset indeksirahastot ovat kaikkein halvimpia.

Rahaston kulut voit tarkistaa rahaston avaintietoesitteestä. Rahaston avaintietoesite on aina helposti saatavilla pankin sivuilta rahastoa valitessa.

Mitä kuluja rahastoissa voi olla?

Esimerkkejä rahastojen kuluista:

• Merkintä- ja lunastuspalkkio (välityspalkkiot)
• Vaihtopalkkio
• Hallinnointi- tai säilytyspalkkio
• Tuottosidonnainen palkkio
• Juoksevat kulut (TER)
• Rahaston sisäisen kaupankäynnin kulut

Käydäänpä seuraavaksi hieman läpi näitä kuluja.

Merkintä- ja lunastuspalkkio

Merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat niin sanottuja välityspalkkioita ja riippuen rahastosta ne ovat suuruudeltaan tyypillisesti 0-2 % sijoitettavasta summasta.

Vaihtopalkkio

Vaihtopalkkio voi tulla kyseeseen, mikäli sijoittaja omistaa tietyn yhtiön hallinnoimaa rahastoa ja haluaa siirtää sijoituksensa yhtiön sisällä toiseen rahastoon. Vaihtopalkkio on halvempi kuin rahastojen myymisestä ja ostamisesta veloitettavat välityspalkkiot yhteenlaskettuna.

Hallinnointi- tai säilytyspalkkio

Hallinnointi- tai säilytyspalkkiot ovat yleensä suurin osa rahaston kuluista. Ne ovat tietty prosenttiosuus rahaston varoista, joka maksetaan palkkioksi rahastonhoitajan työstä.

Tuottosidonnainen palkkio

Joissain rahastoissa on myös tuottosidonnainen palkkio. Tätä palkkiota maksetaan, mikäli rahasto onnistuu saamaan ylituottoa vertailuindeksiinsä nähden. Tällaisia kuluja ei pitäisi passiivisissa indeksirahastoissa olla, sillä niiden tarkoituksena ei ole voittaa indeksiä.

Juoksevat kulut

Juoksevat kulut kuvaavat rahaston vuosittaisia kokonaiskuluja. Aiemmin juoksevista kuluista käytettiin termiä TER eli total expense ratio. Tarkoituksena on kuvata rahaston todellisia vuosittaisia kuluja, prosenttiosuutena rahaston pääomasta.

Rahaston kaupankäyntikulut

Juoksevat kulut eivät sisällä aivan kaikkia rahaston kuluja. Esimerkiksi rahastonhoitajan kaupankäynnistä johtuvia kuluja tai tämän kaupankäynnin valuutanvaihtokuluja ei huomioida juoksevissa kuluissa. Nämä tiedot pitää kuitenkin ilmoittaa rahaston vuosikertomuksessa vastaavanlaisena prosenttilukuna juoksevien kulujen kanssa.

Alta löydät avaintietoja Suomen suosituimmasta rahastosta, OP-maltillisesta. Kaupankäyntikulut on alleviivattuna ja kaikkien OP-rahastojen tietoja pääset tarkastelemaan vuoden 2020 vuosikertomuksesta.

OP-maltillisen osalta kaupankäyntikulut olivat vielä suhteellisen pieniä, sillä kyseessä on yhdistelmärahasto.

Toinen OP:n rahasto, jossa kaupankäyntikulut ovat jo huomattavasti suuremmat, on OP-Suomi sijoitusrahasto. Rahasto sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin. Suuret kaupankäyntikulut tulevat salkun suuresta kiertonopeudesta. Salkun omistuksia on siis vaihdettu aktiivisesti viime vuoden aikana.

Rahastojen keskimääräiset kulut

Taloustaito on 2019 tutkinut rahastojen keskimääräisiä kuluja ja heidän tuloksensa löydät alla olevasta kuvasta.

Onnistuin löytämään myös Morningstarin artikkelin, jossa käytiin läpi eri rahastojen hallinnointipalkkioita vuodelta 2001.

2001 hallinnointipalkkiot olivat keskimäärin:

• Osakerahastot 1,45 %
• Yhdistelmärahastot 1,33 %
• Korkorahastot 0,60 %

Osakerahastojen osalta tulos oli siis käytännössä sama 18 vuotta myöhemmin.

Yhdistelmärahastojen osalta hallinnointipalkkiot ovat selvästi laskeneet vuosituhannen alusta. Laskua on tullut 0,42 prosenttiyksikköä. Juoksevat kulut olivat vuonna 2019 kuitenkin 1,36 % luokkaa, joten kulujen todellisesta muutoksesta on vaikeaa ottaa kantaa. Korkorahastojen osalta palkkiot näyttävät nousseen.

Lopuksi vielä lisättäköön, että merkintä-, vaihto- ja lunastuspalkkiot voi vähentää myyntivoitosta verotuksen yhteydessä. Hallinnointipalkkiota puolestaan ei voi vähentää verotuksessa sillä se peritään rahaston varoista, eikä suoraan rahasto-osuudenomistajalta.

Muista, että tuottoja ei voi ikinä tietää etukäteen, kulut voi. Tämän takia pyri löytämään mahdollisimman matalakuluisia rahastoja tai varmista, että kovemmat kulut tuovat aitoa ylituottoa tai pienentävät riskiä. Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty.

3. Valitse riittävän likvidi rahasto

Liian pienen rahaston valitseminen voi tulla kalliiksi.

Mikäli moni osuudenomistaja haluaa luopua osuudestaan samanaikaisesti päädytään ongelmaan. Rahasto ei välttämättä saa myytyä omistuksiaan riittävän nopeasti ja lunastukset joudutaan hetkellisesti jäädyttämään. Varsinkin nopeasti laskevilla markkinoilla tämä saattaa kestää pitkään ja sijoittaja joutuu ottamaan suurempia tappioita mitä oli alunperin ajatellut.

Sellaiset rahastot, jotka eivät ole menestyneet halutulla tavalla voidaan sulauttaa toiseen rahastoon. Tämä on hieman monimutkainen prosessi, eikä se ole toivottua osuudenomistajan kannalta, sillä hänhän on valinnut tietyn rahaston juuri sen takia, että se on ollut hänelle sopiva.

Pienet rahastot voidaan myös yksinkertaisesti lakkauttaa. Tällöin rahaston omistukset vaihdetaan rahaksi ja palautetaan osuudenomistajille. Tämä on siitä huono asia, että osuudenomistajat joutuvat verovelvolliseksi mahdollisista voitoista tai joutuvat realisoimaan tappiot, vaikka he olisivat olleet valmiita odottamaan.

Valitsemalla pitkän historia omaavaan suuren rahaston vältyt ikäviltä yllätyksiltä.

Bonusvinkki: Uskalla aloittaa!

Sijoittamisessa aloittaminen voi usein tuntua kaikkein vaikeimmalta. Aina olisi jotain mitä voi oppia ja aina löytyy henkilö joka tietää sinua enemmän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kannata aloittaa.

Aloittamalla teet itsestäsi sijoittajan. Kun alat tekemään asioita käytännössä, ne muuttuvat vähemmän pelottavaksi ja opit myös paremmin tuntemaan omat taitosi. Näin ollen tiedät mitä sinun pitää vielä opetella ja mitkä asiat ovat jo hallussa.

Sijoittamisessa aika on rahaa. Vanha sanonta meneekin, että paras aika sijoittaa oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras aika on nyt.

Rahastosijoittalle tämä pitää varsinkin paikkaansa. Rahastosijoittamisessa kannattaa hyödyntää sijoitusten ajallista hajauttamista ja muistaa toinen sanonta: ”Time in the market beats timing the market”.

Rahastosijoittaminen kategorian tai megatrendin mukaan

Uskotko, että lääketeollisuus on tulevaisuuden kasvava ala, mutta et osaa valita yksittäistä yritystä, johon sijoittaa? Tässä tapauksessa kyseisen kategorian tai megatrendin mukaiseen rahastoon sijoittaminen on loistava ratkaisu! Rahastoja voi nimittäin valita esimerkiksi toimialan tai megatrendin perusteella.  

Swedbank Robur Medica A on esimerkki rahastosta, joka sijoittaa lääketeollisuuden yrityksiin. Vaikka et tiedä tarkkaan, mikä lääkealan yritys vetää lopussa pisimmän korren, olet silti mukana nauttimassa koko toimialan kasvusta.

Millaista tuottoa indeksirahastoilla voi saada?

Indeksirahastoon sijoittamalla varmistat itsellesi pörssin keskimääräisen tuoton, sijoittamisesta aiheutuneet kulut vähennettynä. Indeksisijoittaminen onkin varsin kustannustehokas tapa sijoittaa.

Vaikka pörssin tuotot voivat vaihdella suurestikin vuodesta toiseen, on esimerkiksi S&P500-indeksin keskimääräinen vuotuinen tuotto ollut n. 10 % pitkällä aikavälillä (vuodesta 1957 vuoteen 2022.)

Vastaavasti Helsingin pörssi on tuottanut pitkällä aikavälillä n. 7 % vuotuista tuottoa.

Huomioita rahastoihin sijoittamisessa 

Rahastoihin sijoittaminen on helppo tapa hoitaa sijoitusten hajauttaminen. Usein sanotaan, että hajauttaminen on sijoittajan ainoa ilmainen lounas. Rahastosijoittaminen on hyvä vaihtoehto sijoittajalle, joka haluaa laajempaa hajautusta sijoituksilleen. Esimerkiksi *Nordnetin indeksirahasto Suomi sisältää 25 eri osaketta.

Sijoitusrahastot ovatkin erinomainen vaihtoehto, jos sinulla ei ole aikaa tai halua tutkia yksittäisiä osakkeita tai sijoituskohteita. Myös heille, jotka haluavat tehdä löytöjä ja kokeilla saavuttaa ylituottoa, erilaiset indeksirahastot voivat toimia sijoitussalkun pohjana. Rahastojen kanssa voi myös helposti hyödyntää ajallista hajauttamista.

Kuten muidenkin sijoituskohteiden kanssa, tulee sijoittajan harkita tarkkaan mitä rahastoja ottaa mukaan salkkuunsa. En voi painottaa kulujen merkitystä liikaa ja siksi onkin hyvä vertailla saman tyylisiä rahastoja keskenään, sillä niissä voi olla yllättävänkin suuria kulueroja.  

Eri rahoituslaitokset voivat tarjota samalle/samantyyliselle rahastolle eri suuruisia kuluja, joten niissä kannattaa olla tarkkana. Varmista myös, että tiedät, mitkä ovat rahaston todelliset kulut eli ota huomioon hallinnointipalkkio sekä muut mahdolliset kulut (kuten välityspalkkiot).  

*Tähdellä merkityt linkit ovat affiliate linkkejä, joiden kautta ostamalla tai rekisteröitymällä tuet RahaVelhon toimintaa. Linkin käyttäminen ei tuo sinulle lisäkuluja.

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.