Kuinka korkosijoittaminen toimii?

Korko on varmasti sinullekin tuttu käsite ja usein se mielletään huonoksi asiaksi. Onko asia kuitenkaan aina näin? Nimittäin korkosijoittamisessa sinä oletkin lainaajan paikalla.

Kun olet itse lainaajan asemassa, et joudu maksamaan lainastasi korkoa, vaan muut maksavat korkoja sinun pussiisi.

Nyt korko ei enää kuulosta pelkästään huonolta, vai mitä?  

Mitä on korkosijoittaminen? 

Perusideana korkosijoittamisessa on luopua väliaikaisesti pääomasta tiettyä korvausta vastaan. Mitä suurempi riski, sitä suurempi on yleensä tuotto.  Karkeasti voidaan todeta, että valtion velkakirjat ovat riskittömämpiä kuin yritysten velkakirjat, sillä valtiot harvemmin menevät konkurssiin (riippuu toki valtiosta). 

Yleisesti voidaan todeta korkotuottojen perustuvan joko kiinteään tai vaihtuvaan korkoon. Joukkolainoissa on usein kiinteäkorko eli ns. kuponkikorko. Kiinteässä korossa korko ei muutu sijoitusaikana.

Vaihtuvan koron tapauksessa korko muuttuu, ja on usein riippuvainen jostakin viitekorosta, kuten pankkien omista prime-koroista tai euriborkoroista.  

Korkosijoituksille ominainen piirre on, että yleensä niiden arvo nousee yleisen korkotason laskiessa.

Lähtökohtaisesti korkosijoittaminen on osakesijoittamista riskittömämpi tapa sijoittaa. Tämä johtuu siitä, että korkomarkkinat ovat osakemarkkinoita vakaammat ja usein sanotaankin, että jokaisella sijoittajalla tulisi olla jonkin verran korkosijoituksia omassa sijoitussalkussaan. 

Miten valitsen kohteeni? 

Ennen kuin valitset sijoituskohteen, tulee sinun määrittää omat tavoitteesi.

Haluatko varmaa tuotto valtionlainoihin sijoittamalla vai tavoitteletko kenties suurempaa tuottoa esimerkiksi riskipitoisempien yrityslainojen avulla? Muita tärkeitä asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomioita ovat korkokohteen riskit, kustannukset sekä likviditeetti. 

On karkeasti kahden tyyppistä korkosijoittamistyyliä, passiivista ja aktiivista. Passiivisessa tyylissä sijoituskohteesta pidetään kiinni pitkään (yleensä lainan eräpäivään asti). Aktiivisessa tyylissä puolestaan sijoittaja seuraa korkomarkkinoita ja vaihtaa sijoituskohdetta hyvän tilaisuuden tullen.  

Pohdi kumpi tyyli sopii paremmin sinun sijoitusstrategiaasi.

Mikäli haluat perehtyä erilaisiin sijoitusstrategioihin tai sijoittamiseen liittyviin käytännön asioihin suosittelen lukemaan Artun kirjoittaman oppaan sijoittamisen aloittamisesta.

Kuten usein sijoittamisessa, ei korkosijoittamisessakaan ole yksinkertaista matemaattista kaavaa, jota seuraamalla löydät oikeat kohteet.  

Tässä on kuitenkin muutama ajatus, joiden tarkastelu voi auttaa sinua löytämään oikean kohteen. 

  • Sijoitusaika: Alkuun tulee määrittää, milloin tarvitset sijoittamiasi rahoja. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pidempi laina-aika tuo mukanaan suuremman koron ja sitä kautta paremman tuoton. Tämä on ihan loogista, sillä lainaat rahojasi pois pidemmäksi aikaa ja haluat näin ollen rahoillesi parempaa tuottoa. Tulee kuitenkin muistaa, että enneaikaisesta lainan purkamisesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, joten lainan pitoaikaa todellakin kannattaa miettiä etukäteen. 

    Lyhytaikaiseen sijoittamiseen sopivia korkoinstrumentteja ovat esimerkiksi talletukset ja sijoitusrahasto-osuudet. Pitkäaikaiseen sijoittamiseen soveltuu paremmin esimerkiksi, joukkovelkakirjat ja sijoitusrahasto-osuudet.
  • Oma korkonäkemys: Kysymys kuuluu, uskotko tietäväsi mihin suuntaan korot kehittyvät? Jos uskot tietäväsi, voit koittaa käyttää tätä hyödyksi, esimerkiksi laina-ajan pituuden määrittämisessä. Esimerkiksi laskevien korkojen aikana kannattaa rahat sijoittaa kiinteäkorkoiseen kohteeseen. Nousevilla koroilla puolestaan kannattaa valita vaihtuvakorkoinen tai lyhytaikainen kohde. 
  • Hajautus: Korkosijoittamisessa eri tuotteiden tuotoissa on keskenään vahva korrelaatio eli hajautuksesta ei ole yhtä suurta hyötyä kuin osakkeiden tapauksessa. Korkosijoittamisesta puhuttaessa, ajallisesta hajauttamisesta onkin huomattavasti enemmän hyötyä.

    Hajauttaminen ajallisesti tapahtuu ostamalla kohteita eri aikaa ja mielellään eri erääntymispäivällä. Tiivistettynä hajauttamalla voidaan hallita riskiä ostamalla sekä vähäriskisiä, että suuririskisiä kohteita, eri aikaan ja eri erääntymispäivällä.

    Elias on kirjoituksessaan perehtynyt sijoittamiseen liittyviin riskeihin tarkemmin.

Miten korkotason muutos vaikuttaa korkosijoituksen arvoon? 

Korkosijoittamisessa on luonnollisesti tärkeää ymmärtää miten korkotason muutos vaikuttaa tuottoon ja miten siihen tulisi suhtautua. 

Seuraavaksi tarkastellaankin, miten korkosijoituksen arvo muuttuu korkotason muuttuessa. 

Kyseistä Ilmiötä kutsutaan korkoriskiksi. Kun korkotasot nousevat, laskee korkoa maksavan sijoituksen arvo. Kyllä luit oikein. Nyt sinulla saattaa herätä kysymys, miksi korkojen noustessa sijoituksen arvo laskee? Eikö se ole vain hyvä, että korot nousevat?  

Kiinteäkorkoisessa korkosijoituksesta korkotason nousu ei nosta sijoituksesta saatavia tuloja. Et siis saa yhtään enempää tuottoa sijoituksestasi, vaikka korot nousevat. Tämä ei kuitenkaan vielä selitä miksi, sijoituksen arvo laskee, jos muutokset eivät vaikuta sijoituksesta saatavaan tuottoon. Mistä siis on kyse?

Ymmärtääkseen mistä arvon lasku johtuu, tulee ensin selventää mitä nykyarvo tarkoittaa. Lyhykäisyydessään se tarkoittaa sitä, että raha on arvokkaampaa tänään kuin huomenna. 

Mitä suurempi korko on tänään, sitä arvokkaampaa on myös raha tänään. Toisin sanoen korkojen nousu vähentää korkosijoituksesta saatavien rahojen nykyarvoa, sillä se on sidottu vanhaan alempaan korkotasoon, mikä ei nouse korkojen nousun myötä. Lue lisää nykyarvosta tästä.

Esimerkki:

Kuvitellaan, että lainan nimellisarvo on 100€ ja sille maksetaan 2% korkoa. Markkinoilla tapahtuu muutoksia ja yleinen korkotaso nouseekin 4 prosenttiin. Miten tämä vaikuttaa korkosijoituksen arvoon?

Tässä tapauksessa lainan arvo laskee ja kyseisen sijoituksen arvo olisi enää noin 98€. Tämä selittyy sillä, että 4% koroilla 98 eurosta saadaan suurin piirtein sama tuotto kuin 100 eurosta 2% korolla.

Laskeeko korkotason nousu aina korkosijoituksen arvoa?

Korkotason nousu ei kuitenkaan aina ja yksiselitteisesti tarkoita korkosijoituksen arvon laskua.

Koron nousu on huono lainoille, joissa riski syntyy nimenomaan korkojen noususta (esim. valtionlainat). Jotta kaikki ei olisi liian yksinkertaista, tarkastellaan vielä riskiä, joka liittyy rahojen takaisinmaksuun. Yrityslainoihin liittyy usein tämän tyylistä riskiä ja siksi niiden tuototkin ovat suuremmat.  

Näissä tapauksissa korkojen nousu ei ole pelkästään huono asia. Yleensä korkojen noustessa taloustilanne kohenee, mikä parantaa lainan ottaneen tahon mahdollisuutta maksaa lainansa takaisin. 

Näin ollen korkojen nousu ei ole yksiselitteisesti huono asia, kunhan salkussa on muitakin kuin matalakorkoisia valtionlainoja.  

Miten joukkovelkakirjan hinta muodostuu avoimilla markkinoilla?

Avoimilla markkinoilla joukkovelkakirjan hinnanmuodostus perustuu kolmeen tekijään: kysyntään ja tarjontaa, erääntymisaikaan ja luottoluokitukseen.

  • Kysyntä ja tarjonta: Kysyntä ja tarjonta vaikuttavat kaikkien omaisuusluokkien hintoihin, eikä joukkovelkakirjat ole poikkeus. Joukkovelkakirjoissa alhaisempi hinta tarkoittaa yleensä suurempaa tuottoa, sillä riski rahojen menettämiselle on suurempi.
  • Erääntymisaika: Joukkovelkakirjan ikä suhteessa erääntymispäivään vaikuttaa merkittävästi korkosijoituksen hintaan. Mitä lähempänä erääntymispäivää ollaan, sitä lähempänä hinta on nimellisarvoa. Yleensä pitkäaikaisilla joukkovelkakirjoilla on suuremmat tuotot ja alhaisemmat hinnat. Tämä johtuu pitkälti kasvaneesta korkoriskistä ja suuremmasta mahdollisuudesta siihen, että lainannut taho ei pysty maksamaan lainaansa takaisin.
  • Luottoluokitus: Luottoluokitus vaikuttaa myös merkittävästi joukkovelkakirjan hintaan. Esimerkiksi luottoluokituksen lasku nostaa velkakirjan tuottoa, mutta laskee sen hintaa, sillä riski rahojen menettämiselle on kasvanut.

Miksi sijoittaa korkoihin? 

Usein osakemarkkinoilta saatava tuotto on parempaa kuin korkomarkkinoilta.  

Miksi siis sijoittaa korkoihin?  

Lyhyt vastaus: Sillä haetaan turvaa omille sijoituksille.  

Korkosijoituksilla haetaan yleensä:

  • Turvaa omaisuudelle
  • Kohtuullista tuottoa
  • Sekä varaudutaan tiedossa oleviin menoihin. 

Osakemarkkinoilta haetaan suurempaa tuottoa suuremmalla riskillä. Korkosijoitusten tehtävä onkin tasapainottaa tätä riskiä ja tuoda turvaa sijoittajalle.   

Lisäksi useat korkosijoitukset tuottavat hyvin osakekurssien ollessa laskussa ja päinvastoin. Juuri tästä syystä yleinen mielipide on, että varoja olisi hyvä jakaa sekä osakemarkkinoille, että korkomarkkinoille, sillä ne tasapainottavat hyvin tosiaan.  

Yleensä nyrkkisääntönä pidetään, että mitä lähempänä varojen käyttötarve on, sitä suurempi korkosijoitusten osuuden tulisi olla. Tällä pyritään estämään se, ettei varallisuus sula juuri ennen kuin sitä on tarkoitus ruveta käyttämään.  

Vastaavasti nuorella ihmisella varojen käyttötarve ei yleensä ole vielä kovin lähellä, jolloin riskin ottaminen on sidettävämpää ja tuottoa voidaan hakea esimerkiksi osakemarkkinoilta. Kun varojen käyttötarve on kaukana, on myös korkosijoitusten osuus maltillisempi.

Jos korkosijoittaminen kiinnostaa, kannattaa tutustua Sijoittajan korko-opaaseen.

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Alla listattuna lähteitä, joita olen hyödyntänyt tekstiä kirjoittaessa. Nämä toimivat myös hyvänä lisälukemisena aiheesta kiinnostuneille.

  1. Sijoittajan korko-opas
  2. How Bonds Are Priced
  3. Miksi korkojen nousu laskee korkosijoitusten arvoa?
  4. Korkosijoitukset nouseviin korkoihin?

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *