Valuutat – Mitä ne ovat ja mitä niistä olisi hyvä tietää?

Eivätkö valuutat ole vain maksuväline? Miten valuutoilla voisi muka tehdä rahaa?

On totta, että valuutat ovat suurimmalle osalle ihmisistä vain maksuväline, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne voisi olla myös sijoituskohde.

Haluatko tietää mitä valuuttasijoittaminen on? Alta löydät kattavan paketin asiasta.

Mitä on valuuttasijoittaminen?

Valuuttamarkkinat ovat liikevaihdoltaan mitattuna maailman suurimmat markkinat. Valuuttamarkkinoita pyörittää maailmanlaajuinen pankkien verkosto, eikä se ole osakemarkkinoiden tapaan sidottu pelkästään yhteen paikkaan. Tästä syystä valuutoilla voi käydä kauppaa 24h, pois lukien viikonloput.

Yksinkertaisuudessaan valuuttasijoittaminen on yhden valuutan vaihtamista toiseen, ostajan ja myyjän välillä, tiettyyn sovittuun hintaa.

Valuuttasijoittaminen tapahtuu aina pareittain eli valuuttojen arvot ovat sidoksissa toisiinsa. Yksinkertaisuudessaan tarkoituksena on ostaa jotakin valuuttaa halvalla ja myydä se sitten myöhemmin kalliimmalla pois.

Olet saattanut jo tehdä valuuttakauppaa. Esimerkiksi matkustaessasi maahan, jossa ei ole käytössä eurot, olet saattanut vaihtaa tietyn summan euroja kyseisen maan valuuttaan. Olet siis tehnyt valuuttakauppaa.

Valuuttasijoittamisen tarkoituksena on kuitenkin tehdä voittoa. Mikäli haluat tietää muita tapoja sijoittaa ja tehdä voittoa, suosittelen lukemaan Artun kirjoittaman Sijoittamisen aloittamisen oppaan.

Valuuttoihin liittyvien merkintöjen tulkinta

Valuttamarkkinoilla valuutat listataan kolmekirjaimisen koodiston mukaa, jossa kaksi ensimmäistä kirjainta tarkoittavat maata ja viimeinen rahayksikköä.

Esimerkiksi USD, missä kaksi ensimmäistä kirjainta US viittaavat Yhdysvaltoihin (United States) ja viimeinen D kirjain puolestaan dollariin. Poikkeuksia kuitenkin on, kuten esimerkiksi EUR, joka ei ole minkään yksittäisen maan valuutta.

Valuuttakaupan keskeisimpänä asiana on muistaa, että valuutoilla käydään aina kauppaa pareittain. Käytännössä siis myydään yhtä valuuttaa ostaakseen jotain toista valuuttaa.

Merkinnässä osta USD/CAD, ensimmäinen kolmekirjaiminen koodi tarkoittaa valuuttaa, jota ollaan ostamassa ja toinen kolmekirjaiminen koodi tarkoittaa valuuttaa, jota ollaan myymässä. Kyseisessä tilanteessa ostetaan Yhdysvaltain dollareita ja myydään Kanadan dollareita.

Merkinnässä myy USD/CAD tilanne on päinvastainen eli myydään Yhdysvaltain dollareita ostamalla Kanadan dollareita.

Esimerkiksi kirjoitushetkellä USD/CAD vaihtokurssi on 1,2691 eli yhdellä Yhdysvaltain dollarilla saisi 1,2691 Kanadan dollaria. Xe:n sivuilla, voit itse vertailla valuuttojen hintoja toisiinsa ja nähdä niiden kehityksen vuosien saatossa.

Minkälaisia eri valuutoja on olemassa?

Yleensä valuutat jaetaan karkeasti kahteen päätyyppiin, vapaasti kelluviin valuuttoihin ja kiinteisiin valuuttoihin. Näiden välisten erojen ymmärtäminen on tärkeää, jotta tietää miten eri valuutat käyttäytyvät valuuttamarkkinoilla.

• Vapaasti kelluva valuutta: Valuutan kurssi määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Euro ja Yhdysvaltain dollari ovat esimerkkejä vapaasti kelluvista valuutoista. Vaikka kelluvien valuuttojen hinnat määräytyvät pääsääntöisesti vapaasti markkinoilla, voivat kansalliset keskuspankit halutessaan tasapainottaa rajuja hinnanvaihteluita, joko ostamalla tai myymällä kyseistä valuuttaa.

• Kiinteä valuutta: Kiinteällä valuutalla tarkoitetaan valuuttaa, jonka arvo on kytkettynä esimerkiksi jonkin toisen valuutan arvoon. Perinteisesti Yhdysvaltain dollari on toiminut keskeisenä valuuttana, joihin muut valuutat ovat voineet kytkeytyä. Tämä tarkoittaa, että Yhdysvaltain dollarin arvon muuttuessa, myös siihen sidottujen valuuttojen arvo muuttuu.

Millaisia eri valuuttapareja on olemassa?

Valuuttajärjestelmien lisäksi, valuuttoja voidaan jakaa vielä valuuttaparien mukaan. Yleensä valuuttaparit jaetaan neljään kategoriaan.

• Päävaluuttaparit: Tähän kategoriaan kuuluu kirjoitushetkellä seitsemän valuuttaparia: EUR/USD, USD/JPY, GBP/USD, AUD/USD, USD/CAD, USD/CHF, NZD/USD. Nämä ovat valuuttoja, joilla tehdään suurin osa valuuttamarkkinoilla käydystä kaupasta. Kirjoitushetkellä noin 80% kaikesta kaupankäynnistä tapahtuu näillä edellä mainituilla valuutoilla. Lisäksi USD on mukana noin 50% kaikesta valuuttaliikenteestä.

• Pienemmät valuuttaparit: Tähän kategoriaan kuuluu kaikki vähemmän vaihdetut valuutat. Yleensä se tarkoittaa kahden suuren maan valuuttojen vaihtamista keskenään ilman USD. Tähän kuuluu esimerkiksi: EUR/GBP, EUR/CHF, GBP/JPY

• Eksoottiset valuuttaparit: Eksoottiset valuuttaparit muodostuvat yleensä jostain suuresta valuutasta ja jostain pienemmästä valuutasta. USD/MXN on esimerkki eksoottisesta valuuttaparista.

• Alueelliset valuuttaparit: Nämä valuuttaparit määritellään alueen mukaan. Esimerkiksi EUR/NOK on skandinaaviaan rajoittuva valuuttapari.

Alla olevan kuvan tarkoitus on vielä visualisoida tärkeimpien valuuttaparien välisen kaupankäynnin osuutta kaikesta valuuttakaupasta.

Mitkä tekijät vaikuttavat valuutan hinnan muodostumiseen?

Valuuttojen hinnan muutoksiin vaikuttaa monia eri tekijöitä. Alla lueteltuna muutamia asioita, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat valuutan hintaan.

• Yleinen luottamus: Valuutta tarvitsee luottamusta säilyttääkseen arvonsa ja jos sitä ei ole voi se menettää arvonsa kokonaan. Näin on käynyt vuosien saatossa useille valuutoille. Tuorein hyperinflaatiotapaus on Venezuela. Venezuelan keskuspankki arvioi inflaation olleen vuosien 2016-2019 välillä melkein 54 000 000 %. Hyperinflaatio johtaa käytännössä valuutan arvon täydelliseen romahtamiseen.

• Kysyntä ja tarjonta: Mitä enemmän on kysyntää, sitä korkeammaksi hinta nousee ja päinvastoin. Valutat hinnoitellaan aina suhteessa toisiin valuuttoihin.

• Rahapolitiikan toimenpiteet: Korkotasojen nostolla, sekä painamalla lisää rahaa, keskuspankit voivat säädellä rahan arvoa. Nämä toimet vaikuttavat suoraan rahan yleiseen luottamukseen, sekä kysyntään ja tarjontaan. Esimerkiksi rahan holtiton painaminen voi laskea valuutan yleistä luottamusta, mikä voi pahimmillaan johtaa jopa hyperinflaatioon. Vaikka ideaalitilanteessa kelluvan valuutan arvon tulisi määräytyä puhtaasi markkinoilla, voidaan siihen vaikuttaa myös rahapolitiikan toimenpiteillä.

• Geopoliittiset ja taloudelliset tekijät: Valuutan arvoon vaikuttaa myös valtioiden työttömyysaste, inflaatiokehitys ja teollisuuden yleinen tilanne. Myös valtion vakaus vaikuttaa valuutan arvoon. Epävakaan valtion valuutan arvo laskee helpommin kuin vakaan valtion.

Miten raha syntyy?

Valuutoista puhuttaessa, on myös hyvä ymmärtää, miten raha syntyy.

Naiivi käsitys voisi olla, että raha tulee pankkiautomaatista ja mitä sitä nyt sen enempää miettimään. Todellisuudessa tilanne on paljon mielenkiintoisempi. Raha nimittäin tulee tyhjästä!

Tarkemmin sanottuna keskuspankit ja pankit luovat rahaa tyhjästä, silloin kun ne lainaavat rahaa eteenpäin. Lainatulle rahalle tulee maksaa lainatun pääoman lisäksi myös korkoa.

Seuraavan yksinkertaistetun esimerkin on myös tarkoitus avata erästä ongelmaa, joka nykyiseen talousjärjestelmään liittyy.

Esimerkki:
Päätän perustaa uuden valtion, jossa on lisäkseni kaksi muuta asukasta, Essi ja Mikko. Oletetaan, että minä toimin keskuspankkina ja Essi ja Mikko puolestaan valtion asukkaina, jotka harjoittavat liiketoimintaa keskenään.

Päätän laskea liikkeelle 2000 rahaa 5% korolla ja vuoden maksuajalla, josta molemmat Essi ja Mikko saavat 1000 rahaa. Lainaan siis yhteensä 2000 rahaa Essille ja Mikolle. Kun vuosi on kulunut, tulee Essin sekä Mikon maksaa minulle 1050 rahaa.

Tässä vaiheessa on mahdollista huomata asiaan liittyvä pieni ongelma. Velkaa (2100) on nimittäin olemassa enemmän kuin rahaa (2000) koko järjestelmässä. Pahimmassa tapauksessa molemmat Essi ja Mikko ovat maksukyvyttömiä, eivätkä pysty maksamaan velkojaan takaisin keskuspankille. Mitä silloin tapahtuu?

Fiksuna keskuspankkina keksin kuitenkin ratkaisun eli annan Essille ja Mikolle uuden 1000 rahan lainan hieman matalammalla 3% korolla ja vuoden maksuajalla.

Kas näin, talouskriisi on vältetty ja voin taputtaa itseäni selkään. Tämä on määrällistä elvyttämistä.

Esimerkistä voidaan vetää se johtopäätös, että nykyisessä rahajärjestelmässä rahaa tulee luoda jatkuvasti lisää, jotta systeemi toimii. 

Keskuspankit eivät kuitenkaan ole ainoa taho, joka luo uutta rahaa. Tavalliset pankit luovat uutta rahaa samalla tavalla eli lainaamalla rahaa asiakkailleen. Ohessa linkki Ylen tekemään lyhyeen videoon rahan synnystä, mikäli aihe kiinnostaa enemmän.

Valuuttaa luodaan jatkuvasti lisää, mikä laskee kyseisen valuutan ostovoimaa eli arvoa. Rahan arvon heikkenemistä kutsutaan inflaatioksi. Arttu on kirjoittanut hyvän artikkelin inflaatiosta ja suosittelen lukemaan sen, mikäli aihe kiinnostaa tai siitä on vielä jotain epäselvyyttä.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan maailmassa oli vuonna 2018 yhteensä 188 biljoonaa (vastaa Amerikan ”trillion” sanaa) dollaria velkaa. Kyseinen summa on yli 2100 kertaa Suomen valtion vuoden 2023 budjetin verran.

Samaan aikaan CIA:n mukaan maailmassa on noin 80 biljoonan dollarin verran ”rahaa”. Velkaa on siis yli kaksinkertainen määrä rahaan verrattuna.

Edellisistä luvuista ei kuitenkaan välttämättä kannata huolestua. Edellisissä luvuissa ei esimerkiksi huomioitu erilaista omaisuutta, jota on olemassa. Tekstin tarkoitus ei myöskään ollut ottaa kantaa siihen, onko velan suurempi määrä suhteessa rahaan edes huono asia. Tärkeämpää oli luoda ymmärrystä siitä, kuinka raha oikeastaan syntyy meidän nykyisessä systeemissä.

Tässä oli erittäin lyhyt oppimäärä rahan synnystä.

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.