Kansallinen ja kansainvälinen talous – sijoittamisen ja varallisuuden kasvattamisen taustavoimat

Aloittaaksesi sijoittamisen, ei sinun välttämättä tarvitse ymmärtää jokaista taloudessa tapahtuvaa yksityiskohtaa, jos olet sisäistänyt oman sijoitusstrategiasi peruspilarit riskistä, tavoitteista ja aikajänteestä. Sijoitusstrategian tarkoituksena on määrittää raamit sijoitustoiminnalle, joihin voi nojata tilanteissa, joissa tulevaisuus voi vaikuttaa epävarmalta. Selkeät tavoitteet ja riskienhallinnan periaatteet antavat näissä tilanteissa mielenrauhaa.

On kuitenkin hyödyllistä – ja jopa mielenkiintoista – ymmärtää globaalin maailmantalouden puhetta ja erityisesti hahmottaa mitä yhteistä sillä on varalisuuden kasvattamiseen, sijoittamiseen ja sen moniin esiintymismuotoihin.

Suhdannevaihtelut ja sijoittaminen

Niin taloustieteessä kuin talouspolitiikassakin mainitaan usein suhdannevaihtelut ja niiden aiheuttamat vaikutukset. Jotta voimme tarkemmin pohtia näitä suhdannevaihteluiden vaikutuksia valtioiden talouteen ja sitä kautta välillisesti yksittäisiin sijoittajiin ja sijoituskohteisiin, on hyvä aluksi selventää suhdannevaihtelun peruselementtejä.

Yleinen talouskehitys on perustunut pitkän aikavälin kasvulle, joka sisältää kolme perustekijää: työntekijöiden määrä taloudessa, työntekijöiden keskimääräinen työaika ja yksittäisen työntekijän tehokkuus.

Nykyään talouskasvu rakentuu pitkälti näistä viimeisimmän eli työn tehokkuuden kasvun varaan, sillä työviikon pidentyminen on hyvin epätodennäköistä ja väestönkasvu hidastuu globaalisti. Kehittyneissä valtioissa väestön odotetaan jopa surkastuvan tulevien vuosikymmenien aikana matalan syntyvyyden vuoksi. Tukea talouskasvulle yritetään saavuttaa poliittisesti eri toimilla työllisyysasteen kasvattamiseksi, mutta yritysten tulokset ovat jääneet vajavaisiksi.

Tämän tavoitteellisen talouskehityksen sisään mahtuu kuitenkin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (0,5-10 vuotta) merkittäviäkin vaihteluita talouskasvun nopeudessa. Yllä olevassa kuvassa nähdään neljä suhdannevaihtelun peruspilaria: nousu- ja laskukausi sekä matala- ja korkeasuhdanne. Nämä muodostavat taloudellisen suhdannevaihtelun niin valtioiden kuin koko maailmantaloudenkin osalta.

Mitä eroa ja merkitystä näillä eri tilanteilla sitten on yksittäisen sijoittajan kannalta? Vaikka aina on hyvä aika aloittaa säästetyn varallisuuden sijoittaminen, on toiset ajankohdat parempia kuin toiset. Lähes kaikille on selvää, että ylöspäin osoittava käyrä on varallisuuden kerryttämisen kannalta parempi kuin alaspäin suuntautuva. Yllättävää on kuitenkin, että parhaita ostopaikkoja voi tarjota juuri alaspäin suuntatutuvat trendit, sillä silloin sijoitusinstrumentteja on mahdollista ostaa ”halvemmalla”. Tämä johtuu siitä, että usein pörssikurssit ennakoivat reaalitaloutta noin 6-12 kuukautta.

Nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että ostaminen matalasuhdanteessa on kaikkein otollisinta. Tällöin tulisi pyrkiä sijoittamaan mahdollisimman suuri osa ylimääräisestä varallisuudestaan. Yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä liikemiehistä, John D. Rockefeller kuvasi asiaa seuraavasti: ” Rahaa tehdään siten, että ostetaan silloin kun veri virtaa kaduilla.”

Inflaatio ja deflaatio – kaupan tasapaino

Suhdannevaihteluun kiinteästi yhteydessä oleva taloudellinen ilmiö on inflaatio ja sen käänteisilmiö deflaatio, jotka käsitteellisesti tarkoittavat rahan arvon heikkenemistä/voimistumista. Kertauksena maltillisen inflaation tarkoituksena on ajaa ihmisten ja yritysten kulutuskäyttäytymistä siten, että he haluavat investoida tuotteisiin nyt, sillä määrittelemättömän ajan kuluttua ne olisivat entistä kalliimpia.

Maltillisen inflaation aiheuttama kysynnän kasvu puolestaan ajaa yrityksiä tuottamaan hyödykkeitä tehokkaammin, mikä puolestaan voi johtaa investointeihin hyödykkeiden tuottamisen kehittämiseksi. Näiden investointien myötä hyödykkeitä voidaan tuottaa tehokkaammin, jolloin niiden hinta voi laskea sekä saatavuus kasvaa. Vaikean lauseen ydinsisältönä on, että tasaisesti kehittyvä maltillinen inflaatio ja tuotannon tehokkuuden kasvu nostavat yleistä elintasoa.

Inflaatio on tyypillinen nousukauden ilmiö ja onkin sen vuoksi deflaatiota yleisempi ja laajemmin tunnettu. Deflaatio on kuitenkin näistä kahdesta mahdollisesti tuhoisampi ilmiö, sillä se voi hallitsemattomana pysäyttää talouden lähes kokonaan. Tästä lisää alempana.

Inflaation kiihtymisen takana voi olla tilanne, jossa tuotettavien hyödykkeiden tuotantokustannukset nousevat, mikä pakottaa tuottajan nostamaan omia hintojaan pitääkseen toimintansa kannattavana. Vaihtoehtoisesti voi tuotteisiin kohdistuva kysyntä ylittää tarjonnan niin merkittävästi, että niistä ollaan valmiita maksamaan ylihintaa.

Tästä loistavana esimerkkinä voidaan pitää vuosien 2020-2022 tapahtumia, kun öljyn hinta nousi voimakkaasti sekä globaalit rahtiyhtiöt vähensivät kapasiteettiaan pandemian alun heikon kysynnän vuoksi. Nämä (muiden elementtien ohella) johtivat tilanteeseen, jossa polttoaine oli kallista ja rahtikapasiteettia oli saatavilla vähemmän kuin sille olisi ollut kysyntää, mikä johti merkittäviin logistiikkakustannusteen nousuihin eri yrityksillä. Tasapainottaakseen näitä nousseita kustannuksia, joutuivat yritykset myös nostamaan tuotteidensa hintoja.

Mikäli kansallinen hintataso (Suomessa mitataan kuluttajahintaindeksillä) nousee inflaation myötä, luo se paineen nostaa palkkoja ostovoiman ylläpitämiseksi. Tämä taas toisaalta nostaa jälleen kyseisen maan tuotantokustannuksia ja edesauttaa inflaatiota. Valtiollisella tasolla hintojen nousu heikentää valtion kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, kun tuotettujen hyödykkeiden hinnat nousevat, mikä vähentää vientituotteiden myyntiä ja valtion sisäisten yritysten menestystä. Tämä puolestaan johtaa yrityksen irtisanomisiin ja työttömyyden kasvuun, mikä heikentää valtion taloudellista tilaa heikentyneiden tulojen ja kasvavien tulonsiirtojen myötä.

Päästessään vauhtiin on inflaatio itseään ruokkiva ilmiö, joka loppuu vasta kuluttaessaan itsensä loppuun samalla tavalla kuin tulipalo, joka polttaa kaiken palavan materiaalin ympäriltään.

Inflaation haitallisten seurauksien myötä voi nousta kysymys, että pitääkö tulen kanssa ylipäätään leikkiä? Sen ohella, että maltillinen inflaatio kannustaa ihmisiä kuluttamaan ja epäsuorasti parantamaan elintasoa, ehkäistään näin tehokkaasti deflaation syntymistä.

Deflaation aikana rahan arvo suhteessa hyödykkeisiin kasvaa eli samalla rahamäärällä saa enemmän, mikä kuulostaa ensiajatuksena melko fantastiselta. Ihmisten luonnollisen ahneuden johdosta tämä kuitenkin ajautuisi tilanteeseen, jossa liian moni siirtäisi kulutuksensa tulevaisuuteen, jolloin hyödykkeet olisivat entistä halvempia.

Deflaation johdosta talouden luonnollinen kiertokulku häiriintyisi ja muutoin menestyvätkin yritykset joutuisivat supistamaan tai lopettamaan toimintansa, kun hyödykkeitä ei yksinkertaisesti osteta. Kansallisella tasolla tämä johtaisi koko talouden supistumiseen, kun hyödykkeitä ei osteta tai tuoteta, joka puolestaan ajaisi yritykset irtisanomispäätöksiin ja siitä syntyvät ongelmat tunnemmekin jo…

Seuraavaksi tutustumme keinoihin, joita niin valtioilla kuin laillisilla entiteeteillä (EU & EKP) on käytettävissä edellisten uhkakuvien estämiseen ja taloudellisesti hyvinvoivan ympäristön ylläpitämiseen.

Lue lisää inflaatiosta.

Euribor-korot

Mikäli haluat tarkempia perusteluja siihen, miksi sijoittamisen aloittaminen mahdollisimman aikaisin on lähes poikkeuksetta paras mahdollinen hetki, kannattaa sinun tutustua sijoittamisen aloittamisen oppaaseemme. Tästä huolimatta on hyvä tunnistaa, että yleisellä markkinatilanteella ja kansantaloudellisilla ilmiöillä on vahva vaikutus myös oman talouden hallinnoimiseen.

Yksi keskeisimmistä suomalasiin talouksiin ja sijoittajiin vaikuttavista tekijöistä on EURIBOR-korot. Onkin tärkeää ymmärtää, mistä ne syntyvät ja mihin ne vaikuttavat. Sekä tietenkin hyödyntää niiden vaihtelun luomat mahdollisuudet.

Euribor-korko on hinta, jolla pankit ovat valmiita lainaamaan toisilleen rahaa ilman erillistä lainan vakuutta. Euribor-korko onkin suoraan yhteydessä korkoon, jonka yksityinen henkilö saa pankista omalle lainalleen. Tyypillisimpiä Euribor-korkoja on 1kk, 3kk, 6kk ja 12kk euriborit ja ne määrittyvät määrityspäivän mukaisen koron mukaan.

Lyhyesti sanottuna yleinen korkotaso määrittelee perustason, johon pohjautuu ja jonka päälle rakentuu kaikista sijoitustuotteista saatavat tuotot.

Euribor-korot ovat yksityisten lainanhakijoiden lisäksi pohjana myös yritysten ja valtioiden liikkeelle laskemille velkakirjoille. Hyvän luottoluokituksen valtioiden monivuotisia velkakirjoja pidetään usein niin sanotusti riskittöminä sijoituksina, koska on erittäin epätodennäköistä, että nämä joutuisivat maksuvalmiusongelmiin. Tämän takia monet suuria määriä sijoittavat tahot, kuten suomalaiset eläkerahastot, suosivat usein näitä velkakirjoja ja voivat olla myös erittäin pientä riskiä etsivälle sijoittajalle käypiä vaihtoehtoja.

Koska valtioiden velkakirjoja pidetään usein käytännössä riskittöminä, on niiden tuottovaatimuskin maltillisempi. Tämä ei itsessään ole ongelma, mutta tilanteessa jossa Euribor-korko on inflaatiota matalampi, kuten esimerkiksi nyt vuoden 2023 heinäkuussa, on reaalinen tuotto eli tuotto – inflaatio negatiivinen. On kuitenkin huomioitava, että on 1) epätodennäköistä, että vastaava tilanne on pysyvä ja 2) sijoittamalla riskittömiin reaalituotoltaan negatiivisiin velkakirjoihin menettää ostovoimaansa vähemmän kuin pitämällä samat rahat tuottamattomalla tilillä.

Yksityissijoittajan kannalta korkosijoituksiin pääsee usein mutkattomimmin käsiksi eri finanssilaitosten tarjoamien säästötilien kautta, joiden maksama korko korreloi Euribor-korkojen kanssa. Tutustu tarkemmin korkosijoittamiseen.

Yksi oudoimmista rahoitusmarkkina-tilanteista nähtiin korona-pandemian elvytyksen johdosta, kun Euribor-korot olivat negatiivisia, jolloin riskittömien valtion velkakirjojen tuotto oli myös nimellisesti negatiivinen. Tämä aiheutti merkittäviä muutoksia rahamarkkinoilla, joiden keskeiset teoriat nojaavat instrumenttien hinnoitteluun riskittömän koron kautta. Koska kaikki sijoitusmarkkinoilla olevat toimijat pyrkivät saavuttamaan tuottoa sijoittamilleen rahoille, johti velkasijoitusten negatiivinen nimellistuotto sijoitusomaisuuden virtaamisen vahvasti muihin sijoitusinstrumentteihin, kuten osakkeisiin sekä rahastoihin, mikä nosti osakemarkkinan jonkin asteiseen kuplaan vuoden 2021 lopulla.

Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa sinun, pitkäaikaisen sijoittajan, kannalta?

1. ”Korot ovat sijoitusmarkkinoiden painovoima”. Korkojen noustessa tulevat muiden sijoitusinstrumenttien hinnat usein alaspäin ja päinvastoin. Erityisesti mataliin korkoihin tuudittautuminen voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä ja yllättää ihmisen ”housut nilkoissa”.
2. Sijoittamisen hajauttaminen niin ajallisesti kuin maantieteellisesti, esimerkiksi indeksirahastoihin tuottaa pitkällä aikavälillä noin markkinoiden keskivertotuoton eli 5-8% vuodessa. Tämä tuotto päihittää noin 70% sijoitusportfolioista, joten tätä sijoitusvaihtoehtoa voin suositella taloudellisesta suhdanteesta ja korkotasosta huolimatta.

Verot ja elvytys

Toinen tapa vaikuttaa yritysten ja erityisesti yksityisten henkilöiden kulutusintoon on verojen säätely sekä mahdolliset suorat rahalliset tuki- ja elvytyspaketit.

Verotuksen päämääräinen tehtävä on niin sanotusti fiskaalinen eli sen tarkoitus on tuottaa veroeuroja valtion kanssaan ja näin mahdollistaa yhteiskunnan tarjoaminen peruspalveluiden järjestäminen valtiokohtaisesti. Tämän fiskaalisen tavoitteen ohella henkilöverotusta muuttamalla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisillä käytettävissä olevan rahan määrään, joka heijastuu ostovoiman kautta yrityksille, joiden tuotteille on enemmän/vähemmän kysyntää. Näin voidaan ehkäistä liiallisesta optimismista johtuvaa inflaation kiihtymistä ja toisaalta valtion tasolla varautua taloudellisesti haastavampiin aikoihin. Vastakohtaisesti, kun taloudessa olevan rahan määrä uhkaa vähentyä syystä tai toisesta, on valtion mahdollista keventää verotusta, jolloin talouden rattaissa pyörivän rahan määrä kasvaa.

Kiteytettynä siis korkeilla veroilla ehkäistään inflaatiota ja matalilla veroilla puolestaan tuetaan luonnollista talouskasvua.

Verojen keventämisestä voidaan puhua osana elvyttävää finanssipolitiikkaa, mutta kuten korona-pandemia osoitti, voivat elvytystoimenpiteet olla huomattavasti rajumpiakin, jolloin niillä on äkillisiä ja voimakkaita seurauksia sijoituskohteiden arvostustasoihin.

Kevennetyn verotuksen ohella elvytystoimintaa on suorat rahalliset elvytystoimenpiteet, kuten Yhdysvalloissa 2021 kesällä jaettu ”Stimulus check” eli suomennettuna kannustin shekki, jonka tavoitteena on nimensä mukaisesti kannustaa kansalaisia kuluttamaan ja edesauttamaan taloudellisten toimijoiden kannattavuutta ja ehkäistä konkurssiaaltoa.

Viimeinen tapa elvyttämiselle on valtiojohtoinen elvytys, jossa velkarahalla rahoitetaan suuria investointeja kuten rakennusprojekteja, joka parantaa taloudellista suhdannetta väkisin uusien työpaikkojen ja syntyvän kulutuksen myötä. Valtiojohtoinen elvytys on ollut erityisen suosittua Kiinassa jo aikaisemmin, mutta vuonna 2020 ja 2021 sitä on jatkettu raivokkaasti halpojen velkojen eli alhaisten korkojen vallitessa markkinoilla.

Valtiojohtoisen elvyttämisen tehokkuuden vastapainona on selkeä ongelma liittyen velan määrän kasvuun, joka erityisesti Euroopan Unionissa on sopimuksella rajattu. EU:ssa valtioiden julkisen velan määrän tulisi olla maksimissaan 60% kyseisen valtion BKT:stä.

Suuri määrä julkista velkaa toimii valtiolla samankaltaisesti kuin velka yksityisellä henkilöllä. Mitä enemmän velkaa on, sitä suurempi siitä maksettava korko on. Tämä velasta maksettavan koron määrän kasvu ei kuitenkaan ole yhtä jyrkkää valtioilla, mikä on johtanut joidenkin valtioiden velkaantumiseen numeerisesti käsittämättömillä summilla. Kuitenkin vuoden 2022 aikana alkanut korkojen nostosykli on aiheuttanut huolta uudelleen rahoitettavien lainojen nousevista korkokustannuksista.

Tästä velkakellosta voit seurata merkittävien valtioiden velan määrää ja suhdetta BKT:hen reaaliajassa.

Pidetään yhdessä huoli, ettei sinun taloutesi tila näytä samalta!

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.