Arvo-osuustili vai osakesäästötili – kumman valitsen?
Arvo-osuustili (AOT) ja osakesäästötili (OST) ovat mietityttäneet sijoittajia siitä lähtien, kun osakesäästötili julkaistiin muutama vuosi takaperin. Mitä käytännön eroa näillä todellisuudessa on ja kumpaa tiliä kannattaisi käyttää?
Jos et vielä tiedä, niin ei hätää – jatka lukemista. Kirjoitin myös toisen artikkelin, joka vastaa 20 yleiseen kysymykseen osakesäästötilistä.
Mikä on osakesäästötili?
Osakesäästötili (OST) on alun perin luotu edistämään kotitalouksien ja piensijoittajien aktiivista säästämistä ja sijoittamista. Osittain tämän seurauksena tili eroaa jonkin verran perinteisestä arvo-osuustilistä.
Tarkastellaanpa ensin osakesäästötiliä hieman tarkemmin.
Osakesäästötilin (OST) hyvät puolet:
- Osakesäästötilillä vältät verot tilin sisällä: Et maksa veroa osakesäästötilin sisällä tehdyistä kaupoista tai sinne tulevista osingoista (suomalainen yritys). Tämä on mahtava juttu, sillä näin korkoa korolle -ilmiö pääsee toimimaan entistä tehokkaammin ja voit uudelleensijoittaa kaiken ilman verokarhun väliintuloa.
- Aktiivinen kaupankäynti: osakesäästötili kannustaa tekemään enemmän kauppaa, sillä veroista ei tarvitse murehtia, kuin vasta tililtä noston yhteydessä. Tulee kuitenkin muistaa, että vaikka verokarhu ei pääse tilin sisällä nauttimaan rahoistasi, joudut aina kauppaa tehdessäsi maksamaan välityspalkkion, jonka suuruus riippuu palveluntarjoajasta.
- Korkoa korolle -ilmiön tehokas hyödyntäminen: Osakesäästötilillä korko korolle -ilmiö pääsee toteutumaan entistä tehokkaammin, sillä verotus tapahtuu vasta kun tililtä nostaa rahaa. Vastaavasti arvo-osuustilillä veroa menee aina, kun myyt osakkeita voitolla tai saat osinkoa.
Osakesäästötilin (OST) huonot puolet:
- Rajatut sijoituskohteet: Osakesäästötilillä on mahdollista sijoittaa vain osakkeisiin. Lisäksi ulkomaalaisissa osakkeissa tulee pohtia hieman tarkemmin kummalle tilille ne kannattaisi ostaa. Toisin sanoen, jos olet rahastojen tai ETF:ien ystävä, ei osakesäästötili ole sinua varten. Lue lisää rahastoista ja ETF:istä.
- Talletuksen ja tilien määrää rajattu: Osakesäästötilejä ei saa perustaa yritykselle, ja niitä saa olla maksimissaan yksi per henkilö. Vain yhden tilin avaaminen ei olisi muuten iso asia, mutta tälle yhdelle tilille on asetettu 50 000 € raja, jota enempää rahaa ei saa tallettaa tilille. Positiivista on, että tilin arvo saa kuitenkin nousta tätä suuremmaksi.
Kirjoitushetkellä Nordeaan, OP:lle, Danske Bankiin ja *Nordnetiin voi avata osakesäästötilin. Koska tilejä voi avata vain yhden, kannattaa pankkeja hieman vertailla. Tekstin lopussa kerron tarkemmin Nordnetistä, jossa minulla itsellä on osakesäästötili. - Osinkojen verotus: Osinkojen verotus menee tilien välillä hieman eri tavalla. Arvo-osuustilillä veronalaista tuloa on vain 85 %:a osingoista ja loput 15 %:a ovat verovapaata osinkoa. Osakesäästötilille maksettavista osingoista et maksa veroa – osakesäästötilin tuottoja verotetaan vasta, kun tililtä nostetaan rahaa.
- Ulkomaalaisten osinkojen kohdalla maksat lähdeveron (yleensä noin 15 %:a) ja 30 %:a pääomaveroa nostaessasi rahaa osakesäästötililtä. Tämä johtuu siitä, että osakesäästötili ei erottele sitä miten voitto on tullut vaan kaikesta voitosta verotetaan 30 % tai 34 %. Normaalisti arvo-osuustilillä saisit hyvitystä ulkomaille maksamistasi verosta.
- Hankintameno-olettaman puute: Myöskään hankintameno-olettamaa ei voi käyttää osakesäästötilillä. Tämä voi joissakin tilanteissa olla huonompi asia verotuksen kannalta, mutta yleisesti ottaen sillä ei ole kovin suurta merkitystä, mikäli voitot aikoo uudelleensijoittaa.
- Tappioiden vähennys: Osakesäästötilillä tappiot voi vähentää vasta osakesäästötilin lopettamisen yhteydessä.
Alla vielä taulukko, johon on tiivistetty osakesäästötilin (OST) ja arvo-osuustilin (AOT) suurimpia eroja.
Osakesäästötili (OST) | Arvo-osuustili (AOT) | |
---|---|---|
Tilin sisällä verovapaus | X | |
Voit sijoittaa vain osakkeisiin | X | |
Tilejä saa olla enemmän kuin yksi | X | |
Tilille saa tallettaa yli 50 000 € | X | |
Saa käyttää hankintameno-olettamaa | X | |
Tilin saa perustaa yritykselle | X | |
Kaupankäyntikulut | X | X |
Miten osakesäästötilin (OST) verotus toimii?
Osakesäästötilin verotus on yksinkertaisempaa kuin arvo-osuustiillä, sillä se on aina joko 30 %:a tai 34 %:a. Jos tilille on kertynyt voittoa ja haluat nostaa osan rahoistasi, on siitä osa veronalaista pääomatuloa ja osa verovapaata pääomatuloa.
Arvo-osuustiln verotus menee puolestaan siten, että veroa maksetaan osingoista 25,5 %:a tai 28,9 %:a ja luovutusvoitoista 30 %:a tai 34 %:a. Veron suuruus riippuu verotettavan pääomatulon määrästä.
Veronalaisen pääoman määrä saa selville seuraavalla kaavalla = (voitto/käypä arvo) × nostosumma.
Esimerkki rahan nostosta osakesäästötililtä:
Kuvitellaan, että olet laittanut alkuun osakesäästötilille 10 000 euroa, ja ostat tällä summalla osakkeita. Vuoden päästä osakkeiden arvo on nousut 20 000 euroon eli olet tehnyt voittoa 10 000 euroa.
Nyt jos haluaisit nostaa tililtä 5000 euroa, olisi tästä summasta veronalaista tuloa 2500 euroa [ (10 000€ (voitto))/(20 000€ (käypä arvo)) × 5000 € (nostosumma) ]. Veroa tulisi maksettavaksi siis 750 euroa (2500 € * 0.3).
Loput 2500 euroa olisi verovapaata pääomaa. Nyt siis tilille talletetun pääoman määrä pienenee 7500 euroon (10 000 € – 2500 €) eli verovapaan pääoman verran.
Lue lisää verottajan sivuilta.
AOT vs OST – kumpaa kannattaa käyttää?
Tietenkin muiden kuin osakkeiden, kuten esimerkiksi rahastojen ja ETF:ien, kohdalla ratkaisu on ilmeinen, sillä niiden tapauksessa et voi sijoittaa kuin arvo-osuustilille. Osakkeiden kohdalla asia on hyvin tilannesidonnainen kummalle tilille osakkeita kannattaisi ostaa.
Osakesäästötili (OST)
Karkeasti voisi sanoa, että mikäli tarkoituksena on sijoittaa pitkällä aikahorisontilla sekä uudelleen sijoittaa osingot ja myydyt osakkeet, on osakesäästötili parempi vaihtoehto. Sillä pitkällä aikavälillä korkoa korolle -ilmiö ehtii tekemään taikojaan.
Suomalaisten osakkeiden kohdalla osakesäästötili on parempi vaihtoehto myös silloin, kun tuotto perustuu pitkälti osinkoihin.
Osakesäästötili sopii hyvin, niin treidaajille ilmeisen veroedun takia, kuin myös osta ja pidä -tyyppiselle sijoittajalle korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Osakesäästötili on arvo-osuustiliä parempi vaihtoehto seuraavissa tilanteissa:
- Useiden vuosien sijoitushorisontti
- Osingot on tarkoitus sijoitetaan uudelleen
- Sijoituskohteita vaihdetaan sijoitusaikana
Miten veroetu toimii käytännössä?
Yksinkertainen esimerkki:
Jos ostat 500 eurolla osakkeita, joiden arvo on vuoden päästä noussut 1000 euroon, et maksa tästä vielä myynnin yhteydessä veroa. Arvo-osuustilillä puolestaan veronalaista pääomatuloa olisi 500 euroa eli veroa tulisi maksettavaksi 150 euroa.
Tosin sanoen osakesäästötilillä rahaa uudelleensijoittamiseen jäisi 150 euroa enemmän kuin arvo-osuustilillä. Mitä enemmän myyntejä tapahtuu, sitä suuremman hyödyn siitä saa pitkällä aikavälillä. Sama etu koskee myös osinkoja, joista maksetaan veroa vasta siinä vaiheessa, kun rahat nostetaan pois tililtä.
Arvo-osuustili (AOT)
Arvo-osuustili on parempi, mikäli aiot sijoittaa ulkomaalaisiin osakkeisiin, varsinkin jos tuotto perustuu suurimmaksi osaksi osinkoihin.
Ulkomaalaisten yritysten osingoista joudut maksamaan joka tapauksessa lähdeveron (yleensä noin 15 %:a). Osakesäästötilillä et myöskään saa verohyvitystä samalla tavalla kuin saisit arvo-osuustilillä ulkomaille maksetuista veroista. Lisäksi joudut maksamaan osingoista täydet 30 % veroa tililtä noston yhteydessä.
Arvo-osuustili on myös parempi silloin, kun olet käyttämässä rahojasi lyhyen aikavälin sisällä, eikä tarkoituksena ole uudelleensijoittaa niitä.
Hankintameno-olettama – pitkäjänteisen sijoittajan etu
Hankintameno-olettaman merkitys korostuu pitkällä aikavälillä, mikäli et aio uudelleensijoittaa voittojasi. Tässä tulee kuitenkin muistaa, että mikä uudelleensijoitat myymistäsi osakkeista saadut rahat, tulee osakesäästötili kannattavammaksi verohyötynsä ansiosta.
Yksi huono puoli osakesäästötilissä on se, että siinä ei voi käyttää hankintameno-olettamaa. Mutta onko se todellisuudessa niin huono asia?
Hankintameno-olettamaa ei ole järkevää käyttää aina, vaan parhaiten hankintameno-olettama toimii silloin kun osaketta on pitänyt yli 10 vuotta ja voitot ovat suuria.
Hankinameno-olettamasta voi lukea tarkemmat ohjeet verottajan sivuilta. Katsotaan tässä yksinkertaistettu esimerkki hankintameno-olettamasta.
Hankintameno-olettama – esimerkkitilanne, kun rahoja ei uudelleensijoiteta:
Kuvitellaan, että olet ostanut osakkeita 1000 eurolla ja 11 vuoden päästä niiden arvo nousee 400 %:a eli arvo on nyt huimat 5000 euroa. Hankintameno-olettaman mukaan veronalaista pääomatuloa on 3000 euroa (5000 € – 0.4 * 5000 €). Veroja tulisi maksettavaksi 900 euroa (3000 € * 0.3) eli verojen jälkeen käteen jää 4100 euroa.
Osakesäästötilin puolella ei puolestaan voi vastaavanlaisessa tilanteessa käyttää hankintameno-olettamaa. Yksinkertaisuuden vuoksi kuvitellaan, että tilillä ei ole muita osakkeita ja nostat koko tilin tyhjäksi eli 5000 euroa, jolloin veronalaista pääomatuloa on 4000 euroa.
Tässä vaiheessa voidaan jo todeta, että osakesäästötilillä maksat enemmän veroa. OST:lla maksat veroja yhteensä 1200 euroa (4000 € * 0.3) eli verojen jälkeen käteen jää 3800 euroa.
Arvo-osuustilillä voittoa tulisi siis 300 euroa enemmän. Miksi siis käyttää osakesäästötiliä? Tarkastellaanpa vielä tilannetta, jossa rahat uudelleensijoitetaan.
Hankintameno-olettama – esimerkkitilanne, kun rahat uudelleensijoitetaan:
Kuvitellaan tilanne, että et ole vielä käyttämässä voittorahojasi, vaan haluat uudelleensijoittaa tuoreet voittosi. Nyt osakesäästötili onkin tuottoisampi, sillä siinä et joudu maksamaan veroja myynnin yhteydessä, vaan vasta kun nostat rahat pois tililtä.
Arvo-osuustilillä ensimmäisen myynnin jälkeen rahaa jäi siis 4100 euroa uudelleensijoitettavaksi ja osakesäästötilillä puolestaan 5000 euroa.
Uudelleensijoitetaan kaikki rahat ja kuvitellaan, että voittoa tulee taas 400 %:a ja pitoaika on se sama 11 vuotta. Nyt arvo-osuustilillä osakkeiden arvo on 20 500 euroa ja osakesäästötilillä 25 000 euroa.
Hankintameno-olettamalla laskettuna veronalaista pääomaa on 12300 euroa (20500 € – 20500 € * 0.4) eli maksaisit veroja 3690 euroa, joten voittoa kertyy 16 810 euroa.
Vastaavasti osakesäästötilillä veronalaista pääomatuloa on 24 000 euroa eli veroja tulee maksettavaksi 7200 euroa, joten voittoa kertyy 17 800 euroa.
Nyt huomataan osakesäästötilin olevan kannattavampi vaihtoehto.
Osakesäästötilillä voittoa tulee tässä esimerkissä 990 euroa enemmän, mikäli rahat uudelleensijoitetaan.
Hankintameno-olettamasta on suurta hyötyä erityisesti silloin, jos osaketta on pitänyt yli 10 vuotta, voitot ovat suuria ja rahoja ei aiota uudelleensijoittaa. Mikäli kaikki nämä edellä mainitut ehdot täyttyvät, olisi arvo-osuustili parempi. On kuitenkin mahdotonta sanoa, miten hyvin jokin sijoitus pärjää tai miten pitkään aiot sitä lopulta pitää.
Alla vielä taulukko, johon on merkitty kumpaa tiliä kannattaisi käyttää missäkin tilanteessa.
Arvo-osuustili (AOT) | Osakesäästötili (OST) | |
---|---|---|
Pitkä sijoitushorisontti (Yli 10 vuotta) | X | |
Voitot on tarkoitus uudelleensijoittaa | X | |
Suomalaiset osakkeet, joiden tuotto perustuu arvonnousuun | X | |
Suomalaiset osakkeet, joiden tuotto perustuu pitkälti osinkoihin | X | |
Ulkomaalaiset osakkeet, joiden tuotto perustuu pitkälti osinkoihin | X | |
Rahat on tarkoitus käyttää muutaman vuoden sisällä | X | |
Muut kuin osakkeet | X |
Opiskelijalle lisähuomioita osakesäästötiliin liittyen
Opintoraha ja asumistuki ovat opiskelijan kaksi yleisintä tukimuotoa. Joten tarkastellaanpa miten osakesäästötili vaikuttaa näihin kahteen. Kelan sivuilta voi vielä lukea, miten osakesäästötili vaikuttaa muihin etuuksiin.
- Opintoraha: Opiskelijan näkökulmasta osakesäästötili on hyvä asia varsinkin, jos haluaa tehdä vähänkään aktiivisemmin kauppaa. Tilin sisällä tehdystä kaupasta et maksa veroa, joten se ei myöskään vaikuta opintorahaasi, sillä Kela huomioi vain kaikki tuloverolain mukaiset ansio- ja pääomatulot. Hyöty korostuu, mikäli voitot ovat suuria, jolloin ne vaikuttaisivat merkittävästi opintorahan määrään.
- Asumistuki: Asumistuki onkin hieman erikoinen, sillä jos ruokakunnan jäsenten henkilökohtaiset korko- ja osinkotulot yhteensä ylittävät 10,87 €/kk, vaikuttavat ne asumistukesi määrään. Luovutusvoitto puolestaan vaikuttaa asumistukeen samalla tavalla kuin arvo-osuustililläkin eli Kela huomioi sen tulona vasta, jos se katsoo sen olevan ammattimaista toimintaa.
- Osakesäästötili sopii opiskelijalle hyvin, sillä yleensä opiskelijalla on pitkä sijoitushorisontti, jolloin osakesäästötili edut ovat suurimmillaan. Suuri kiitos tästä menee korkoa korolle -ilmiölle, joka pääsee oikeuksiinsa pitkällä aikavälillä.
Osakesäästötili Nordnettiin
Minä ja koko RahaVelhon tiimi on avannut osakesäästötilit Nordnettiin ja emme ole ainoita. Nordnet on Suomen suosituin palveluntarjoaja ja heillä on avattu jo yli *100 000 osakesäästötiliä.
Nordnet on helppokäyttöinen ja sen kautta on mahdollista sijoittaa niin Pohjoismaisiin listautuneisiin yrityksiin kuin myös kansainvälisestikin.
Anna osakesijoituksillesi parhaat mahdollisuudet kasvaa ja avaa osakesäästötili *tästä.
Kannattaa myös tutustua sijoittamisen aloittaminen -oppaaseemme.
*Tähdellä merkityt linkit ovat affiliate linkkejä, joiden kautta ostamalla tai rekisteröitymällä tuet RahaVelhon toimintaa. Linkin käyttäminen ei tuo sinulle lisäkuluja.
Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.