Pörssikurssit, arvostus ja talous – mitä yhteistä niillä on?

Oletko koskaan miettinyt miksi pörssikurssit ja yleinen talouden tila eivät vastaa toisiaan, eroavat toisistaan merkittävästi? Onko se merkki vääristymästä pörssin tai muiden omaisuusluokkien hinnoissa eli niiden on pian muututtava nopeasti vastaamaan talouden tilaa? Onko pörssin arvostus tällä hetkellä oikealla tasolla?

Usein sijoittavat pohtivat pörssin suhdetta talouteen, kun he yrittävät selvittää ovatko pörssikurssit ”liian kalliita” eli irtautuneet talouden ja liiketoiminnan tasosta. Tätä suhdetta kuvaamaan kehitetyt mittarit voivat antaa näkökulmia tilanteeseen, mutta eivät kuitenkaan kykene ennustamaan pörssin liikkeitä huomenna tai viikon päästä.

Lyhyt kertaus

Pörssi on julkinen osakkeiden ja muiden sijoitustuotteiden kauppapaikka, jossa sijoitustuotteita voidaan sekä ostaa ja myydä. Useilla talousalueilla on omia pörssejä ja esimerkiksi Suomessa toimii Nasdaq Helsinki ja suurimpana Yhdysvalloissa toimiva NYSE (New York Stock Exchange). Lue lisää pörssin toiminnasta.

Taloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kansallista tai globaalia makrotaloutta eli valtioiden tuottamia tuotteita ja hyödykkeitä sekä niiden kysyntää. Makrotalouden suhdanteet eli vaihtelut kysynnässä ja tarjonnassa vaikuttavat keskeisesti pörssikursseihin. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös makrotaloudesta.

Pörssi on talouden kristallipallo

Vaikka omaisuusluokkien arvot ovat sidottuja reaalitalouteen pitkällä aikavälillä, voivat ne erkaantua toisistaan huomattavasti lyhyellä aikavälillä. Tämä johtuu siitä, että omaisuusluokkien arvostus on markkinoiden konsensusennuste talouden tulevasta tilasta keskipitkällä aikavälillä (6-36kk).

Yksittäisen osakkeen kohdalla tämä tarkoittaa, että sijoittajat arvioivat yhtiön nykytilan lisäksi sen tulevaisuuden kasvupotentiaalia ja tuloksentekokykyä. Tämän takia esimerkiksi kasvuyhtiöiden osakkeista saatetaan maksaa huomattavasti suurempia summia kuin liiketoiminnan nykytasosta voisi olettaa. Arvostus kuvaa siis osakkeelle asetettuja odotuksia tulevaisuuden tuloksentekokyvystä ja omaisuuden jakamisesta omistajille.

Näistä yksittäisistä arvioista muodostuu pörssin arvostus, kun sen sisältämien yhtiöiden arvostuksista otetaan keskiarvo, joka usein painotetaan yhtiöiden koon mukaan. Näin muodostuu arvostustaso, jolla voidaan verrata osakkeiden suhteellista hintaa historiallisesti.

Erilaisia tapoja mitata arvostustasoa

P/E- ja P/B-luku

Arvostusta voidaan mitata monella eri tavalla, mutta huomattavasti yleisin on perinteinen P/E-luku ja sen lähisukulainen P/B-luku. P/E-luku lasketaan jakamalla osakkeen hinta yhtiön tekemällä voitolla per osake (Price to Earnings) ja P/B-luku puolestaan jakamalla hinta osakekohtaisella tasearvolla. Tasearvolla tarkoitetaan kaikkea yhtiön omaisuutta, joka on eriteltynä sen taseessa, mutta P/B-luvusta saatetaan laskentatavasta riippuen sulkea pois aineettomat hyödykkeet.

Alla on esitetty esimerkkinä S&P 500-pörssi-indeksin P/E-luku toteutuneilla tuloksilla vuosina 2000-2020. Jos haluat tietää lisää P/E-luvun käytöstä sijoittamisessa, kannattaa tutustua esimerkiksi Inderesin artikkeliin ja osallistua aktiivisesti keskusteluun aiheesta.

Shillerin PE

Kuten yllä olevasta voidaan huomata, saattaa P/E-luku antaa lyhyillä aikaväleillä todellisuudesta poikkeavia tuloksia, jos osakkeiden hinnat tai tulostasot muuttuvat voimakkaasti. Tätä varten amerikkalainen taloustieteilijä kehitti niin sanotun Shillerin PE:n tai CAPE:n, joka jakaa osakkeen hinnan 10 vuoden keskiarvoisella inflaatiokorjatulla tuloksella. Mikäli inflaation vaikutus tuloksien historialliseen vertailuun kiinnostaa, kannattaa lukea Artun syventävä kirjoitus inflaatiosta.

Käyttämällä arvostuksen määrittämiseen keskiarvoista tulosta useammalta vuodelta, eivät lyhyet talouden muutokset aiheuta yhtä merkittävää muutosta, kuten voidaan huomata alla olevasta kuvaajasta. Erityisesti jos verrataan vuosien 2007-2009 finanssikriisin vaikutusta tavalliseen P/E-lukuun ja Shillerin PE:hen, nähdään, että P/E-luvun pomppu johtui tulosten nopeasta laskusta ja palautuminen noin entiselle tasolleen tapahtui tuloskasvun lisäksi hintojen alenemisella.

Koska pörssikurssien muutoksia on äärimmäisen vaikeaa ennustaa, ei mitään arvostustasoindikaattoria voida pitää selkeänä merkkinä tulevasta. Shillerin PE voi kuitenkin auttaa antamaan arvion tulevista vuosittaisista tuotoista, sillä se ottaa huomioon kaksi keskiestä komponenttia: keskimääräisen tuloksenteko kyvyn ja osakkeiden hinnan. Suuntaa antava arvio voidaan laskea jakamalla 1 Shillerin PE:llä. Esimerkiksi 1900-luvulla keskiarvo Shillerin PE:lle on 15,21, jolloin tulokseksi saataisiin 1/15,21 = 6,57, mikä vastaa jokseenkin todellisuutta.

Kritiikkiä Shillerin PE on saanut osakseen sen puutteesta ottaa huomioon osakkeiden ulkopuolisia sijoitusinstrumentteja, tärkeimpänä valtioiden velkakirjat eli korot. Tähän yhteyteen pureudutaan tarkemmin kohdassa TINA-hinnoittelu, mutta lyhykäisyydessään osakkeiden hinta laskee ja nousee vastakkaissuuntaisesti koroista saatavien tuottojen kanssa.

Buffett-indikaattori

Buffet-indikaattori on mahdollisesti maailman tunnetuimman ja menestyneimmän sijoittajan Warren Buffetin ehdottama mittari, jolla voidaan arvioida talouden, alkuperäisesti Yhdysvaltojen, tilaa. Indikaattorissa jaetaan Yhdysvaltojen BKT Wilshire5000-indeksillä, joka sisältää käytännössä kaikki Yhdysvaltalaiset julkisessa kaupankäynnissä olevat yhtiöt.

Kuten indikaattorin muodostumisesta huomataan, sisältää se myös pörssin ulkopuolisia elementtejä, tehden siitä aidon talouden ja pörssin suhdetta kuvaavan mittarin. Indikaattorin perusoletuksena on yhtiöiden arvon muodostuminen sen tuloksen mukaan, joka puolestaan on vahvasti sidottuna talousalueella tuotettujen hyödykkeiden arvoon.

Mittarin antamaa tulosta kuvataan muista mittareista poiketen usein prosenttilukuna, sillä näin saatu arvo pyörii nykyiseltä keskiarvoltaan lähellä noin 100%:ia. Toisin sanoen Yhdysvaltojen BKT ja Wilshire5000-indeksin arvo ovat lähes samankokoisia. Buffet itse on sanonut, että mittarin pudotessa 70-80% -tasolle on osakkeiden ostaminen todennäköisesti kannattavaa. Samoin, jos mittari lähestyy 200% rajaa ”aletaan leikkimään tulella”. Kirjoitushetkellä 17.6.2021 on indikaattori ennätyslukemissaan eli n. 232%.

TINA-hinnoittelu

Vaikka todella moni taloudellinen mittari varoittaa sijoittajia ennätyksellisen korkeista arvostustasoista tällä hetkellä, on yleinen suhtautuminen pörssikurssien tulevaisuuteen melko positiivista. Tämä voi johtua monestakin eri asiasta, mutta yksi niistä on varmasti korkomarkkinoiden heikko tuotto, jolloin varallisuutta keskitetään enemmän osakemarkkinoille. Puhutaan TINA-hinnoittelusta eli tilanteesta, jossa osakemarkkinoille ei ole selkeää vaihtoehtoa (TINA = there is no alternative).

Mutta miksi heikko tuotto korkomarkkinoilla vaikuttaa pörssiin? Suoranaisesti näin ei olekaan, mutta sijoittavat eivät halua pitää rahojaan kiinni omaisuudessa, jonka tuotto on pienempi kuin odotettu inflaatio. Näin ollen he etsivät rahoilleen muita sijoituskohteita, jolloin yleisin ratkaisu on osakkeet. Kun korkomarkkinalta, joka on keskimäärin 30%-70% suurempi kuin osakemarkkina, valuu huomattavia summia osakemarkkinoille, aiheuttaa se merkittävää kysyntäpainetta osakkeille, johtaen niiden arvon nousemiseen.

Olennainen huomio TINA-hinnoittelusta on sen riippuvuus alhaisista koroista, sillä mikäli koroista tulee jälleen varteenotettava sijoitusinstrumentti, tulee osakkeiden arvostus laskemaan. Tämä johtuu vastavuoroisesti vähenevästä kysynnästä. Tämän takia omia sijoituspäätöksiään kannattaa aina tarkastella myös näkökulmasta, jossa korot ja inflaatio muuttuvat nykytilastaan.

Mikä merkitys arvostustasoilla on omaan sijoittamiseen?

Pitkäaikaisessa säästämisessä, jossa omaa sijoittamista harjoitetaan ajallisesti hajauttaen, ei normaalilla arvostustasojen vaihtelulla ole suurtakaan merkitystä. Sen sijaan suuria yksittäisiä sijoituksia kannattaa arvioida erityisen tarkasti, sillä korkeat arvostustasot ovat historiallisesti vaikuttaneet negatiivisesti tuleviin tuottoihin. Hyvässä markkina-asemassa ja kannattavaa liiketoimintaa tekevät yhtiöt pärjäävät kuitenkin parhaiten myös korkeammilla arvostustasoilla.

Toisaalta, silloin kun arvostus usealla mittarilla mitattuina matalalla, voivat hyvätkin yhtiöt olla niin sanotusti alennuksessa. Alhaisilla arvostustasoilla kannattaakin harkita laajasti hajautettua sijoittamista, sillä on todennäköistä, että useat yhtiöt esimerkiksi indeksitasolla voivat kasvattaa arvoaan arvostustasojen nousulla. Tällöinkin on kuitenkin pidettävä kiviä taskussa, sillä huono sijoitus on huono myös silloin, kun sen tekee halvalla.

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.