Mitä on deflaatio? Aiheuttajat, seuraukset, historia ja suojautuminen

Deflaatio on inflaation vastakohta. Se tarkoittaa yleisen hintatason laskua eli rahan arvon kasvua. Käytännössä deflaatio tarkoittaa sitä, että samalla nimellisellä rahamäärällä saa nykyhetkellä vähemmän kuin mitä sillä tulee saamaan tulevaisuudessa.

Deflaatio voi pintapuolisesti ajateltuna vaikuttaa erinomaiselta asialta. Ostovoima kasvaa ja tavaroista tulee halvempia, mikä siinä nyt olisi ongelmana? Ilmiöllä on kuitenkin varjopuolensa ja se liittyy ihmisten psykologiaan.

Hintojen lasku saa ihmiset viivyttämään ostopäätöksiään. Kukaan ei halua ostaa mitään, sillä he uskovat saavansa tuotteet myöhemmin halvemmalla. Tällä on suuria kerrannaisvaikutuksia ja ne voivat johtaa koko talouden pysähtymiseen.

Tutustutaan tarkemmin deflaation takana oleviin voimiin, millaisia vaikutuksia sillä on ja kuinka siltä voidaan suojautua.

Deflaation aiheuttajat

Toisin kuin inflaatio, joka on tyypillisesti kuumentuvan talouden ongelma, deflaatio iskee taantuman ja työttömyyden runtelemaan talouteen. Tuotanto on siis valmiiksi pienemmällä liekillä, jolloin heikentynyt kysyntä saattaa sammuttaa sen kokonaan.

Rahan kvantiteettiteorian mukaan deflaatio johtuu kierrossa olevan rahamäärän pienenemisestä suhteessa tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Ilman taloustieteellistä jargonia voidaan sanoa, että se johtuu hyödykkeiden määrän kasvusta ja käytössä olevien rahojen vähenemisestä.

Mikä sitten aiheuttaa tällaisen tilanteen?

Ilmiön suurin vaikuttaja on deflaatio-odotukset. Hintojen odotetaan laskevan, jolloin suuria ostoksia vältetään, mikä johtaa hintojen laskuun ja alkaa itseään voimistava kierre. Tähän kierteeseen, ja sen vaikutuksiin, palataan alla vielä lisää.

Deflaation taustalla on yleensä rahavarantojen pienentyminen tai teknologian kehittymisestä johtuva tuottavuuden kasvu.

Rahavarannot pienenevät, kun lainoja lyhennetään ja keskuspankki myy omistamiaan arvopapereita. Myös työttömyys ja taantuma vähentävät ihmisten käytössä olevia varoja, mikä pienentää kulutusta ja luo otollisen ilmapiiriä deflaatiolle.

Teknologian kehityksestä ja tuottavuuden kasvusta johtuvasta deflaatiosta tutuin esimerkki on elektroniikan hintojen lasku. Nykypäivän elektroniikka on sekä halvempaa että huomattavasti tehokkaampaa kuin aiemmin. Tämä erikoinen yhtälö, jossa paremmasta tuotteesta voidaan maksaa vähemmän johtuu siitä, että elektroniikkateollisuuden tuottavuus on kasvanut nopeammin kuin taloudessa liikkeellä oleva rahamäärä.

Seuraavaksi käydään läpi deflaation vaikutuksia sekä kuinka sitä vastaan voidaan suojautua.

Deflaation vaikutukset

Deflaation vaikutukset ovat inflaatiolle päinvastaiset. Kun inflaatio heikentää säästäjän asemaa, deflaatio parantaa sitä. Tämä johtuu rahan kasvavasta ostovoimasta. Säästöillä saadaan ostettua aiempaa enemmän.

Velalliselle ilmiö ei ole yhtä suotuisa. Yleisen hintatason laskiessa velallisen velkojen nimellisarvo pysyy samana, mutta niiden reaaliarvo kasvaa ja velallisen omaisuuden arvo samalla pienenee. Näin ollaan tilanteessa, jolloin omaisuuden reaaliarvo pienenee kun vastaavasti lainojen reaaliarvo kasvaa.

Edelliset kohdat liittyivät deflaation vaikutuksiin yksilötasolla ja seuraavaksi pohditaan ilmiötä suuremmassa mittakaavassa.

Deflaatiokierre

Kaikkein pahin tilanne on niin sanottu deflaatiokierre. Se on tilanne, jossa henkilöt toimivat rationaalisesti ja alkavat lykkäämään ostopäätöksiään sekä investointejaan, sillä he odottavat hintojen laskevan. Ihmiset odottavat hintojen laskevan ja viivyttelevät niin kauan, että hintoja on pakko laskea, joka saa ihmiset odottamaan lisää.

Koska ihmiset eivät kuluta, yritykset menettävät tuloja ja tuotantoa pitää vähentää, joka johtaa ihmisten lomauttamiseen ja irtisanomiseen. Työpaikkansa menettäneillä henkilöillä ei enää ole kykyä kuluttaa yhtä paljoa, mikä ajaa uusia yrityksiä ahdinkoon ja työttömyys lisääntyy entisestään.

Työttömyyden ja epävarmuuden kasvaessa ihmiset myös luonnostaan vähentävät kuluttamistaan varautuakseen näitä epämiellyttäviä tilanteita vastaan. Ihmiset odottavat jälleen halvempia hintoja, nyt sekä halusta että pakosta. Kierre on syntynyt.

Deflaatio historiassa

Deflaatio on etenkin taantuvien talouksien ongelma. Tunnetuin lähiaikojen tapaus on Japani. Myös muutamissa EU maissa oli eurokriisin jälkeen hetkiä, jolloin talous kärsi deflaatiosta.

Japanissa deflaatio on ollut ongelmana jo kolmen vuosikymmenen ajan. Sen ja talouskasvun pysähtymisen aiheuttivat pankit, jotka myönsivät aiempaa suurempia lainoja entistä heppoisemmilla kriteereillä.  

Japanin tilanne paheni valuuttakurssin muutoksen johdosta. Se ruokki entisestään Japanin kiinteistökuplaa vieraan pääoman pyrkiessä markkinoille. Kuplan poksahdettua pankit päätettiin pelastaa keskuspankin ja valtion toimesta, minkä jälkeen Japani on kärsinyt historian pahimmasta deflaatiokierteestä. Voit lukea lisää Japanin tilanteesta tästä linkistä.

Myös eurokriisin jälkeisessä Euroopassa talouskasvu oli hidasta ja se aiheutti myös deflaatiopainetta. Alla olevassa taulukossa on valittuna muutama maa tarkempaan tarkasteluun ja deflaatiovuodet korostettuna.

Euroopan keskuspankki eli EKP reagoi tähän elvyttämällä valtavasti ja sen avulla euroalueen taloutta on saatu piristettyä. Näin tilanteesta on päästy eteenpäin. Varsinkin viimeaikoina, kun koronakriisistä on pikkuhiljaa päästy eteenpäin, suurempana huolenaiheena on ollut kiihtyvä inflaatio.

Deflaatiolta suojautuminen

Deflaatio on etenkin kansantalouksien ongelma. Tarkoitan tällä sitä, että yksittäistä kansalaista hintojen lasku ei yleensä haittaa. Sijoittajan kannattaa kuitenkin miettiä, kuinka ilmiöltä voidaan suojautua ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.

Yksittäinen henkilö ja sijoittaja voi suojautua deflaatiolta seuraavilla tavoilla:

• Velkojen pienentäminen.
  • Vaikutukset kurittavat velallista.
• Laadukkaiden velkakirjojen ostaminen.
  • Velkakirjojen hinnat nousevat, kun korkotasot laskevat.
• Käteispainon lisääminen.
  • Vanha sanonta ”Cash is king” pitää erityisen hyvin paikkaansa.

Koska ongelma on kuitenkin suurimmilta osin etenkin kansatalouksien ja valtioiden tasolla, myös suojautumiskeinot ovat pääsääntöisesti valtiollisia.

Kun deflaatio alkaa nostamaan päätään taloudessa, voivat keskuspankit alkaa painamaan lisää rahaa ja valtiot käyttämään löyhää finanssipolitiikkaa. Tällaista toimintaa on nähty etenkin Japanissa sekä finanssi- ja eurokriisin jälkeisessä Euroopassa.

Yksi suojautumiskeino on ns. helikopteriraha eli keskuspankkien luoma uusi raha, jota jaetaan poikkeuksellisesti eri tukien muodossa suoraan kansalaisille. Koronan vuoksi jaetut elvytysrahat ovat esimerkki helikopterirahasta. Yhdysvalloissa on jaettu tähän mennessä yhteensä melkein 400 miljardia dollaria suorina rahallisina tukina kansalaisille.

Keskuspankeilla on myös muita keinoja käytössään kuten määrällinen elvyttäminen sekä ohjauskorkojen alentaminen. Ohjauskorkojen alentaminen mahdollistaa halvempia lainoja kuluttajille ja yrityksille. Määrällinen elvyttäminen on keino, jolla keskuspankki pyrkii lisäämään rahan määrää taloudessa ostamalla valtavia määriä arvopapereita, kuten valtionvelkakirjoja.

Kuten suojautumiskeinoista voidaan huomata, kyseessä on isojen poikien peli, jossa yritetään tasapainotella kahden ei-toivotun vaihtoehdon välillä.