Osinkotuottoprosentti kansikuva

Osingot sijoittamisessa – Tekeekö suuri osinko yrityksestä hyvän sijoituksen?

Usein osakkeiden tuoton ajatellaan tulevan pelkästään arvonnoususta. Ei tule kuitenkaan unohtaa osinkojen merkitystä.

Osingot ovat merkittävä osa osakkeiden tuotosta. On siis keskeistä tietää, maksaako yritys osinkoa omistajilleen vai ei. Osingot eivät välttämättä näy suoraan kurssikehityksessä, joten niihin on syytä tutustua tarkemmin.

Tulee kuitenkin myös muistaa, että osinkojen maksamattomuus ei vielä tee yrityksestä huonoa sijoitusta tai vastaavasti hyvin osinkoja maksava yritys ei välttämättä ole hyvä sijoitus.

Miksi sijoittajat kuitenkin rakastavat hyvin osinkoja maksavia yhtiötä? Entä millainen sijoitustyyli osinkosijoittaminen on?

Mikä on osinko?

Kerrataan alkuun mikä osinko on.

Osinko on yrityksen omistajilleen jakama tuotto yrityksen voitoista ja se maksetaan yleensä kerran vuodessa. Omistamalla yrityksen osakkeita olet oikeutettu osinkoihin, mikäli yrityksellä on varaa jakaa niitä.

Maksettavien osinkojen määrä voi vaihdella suuresti eri yrityksien välillä. Myös saman yrityksen maksamien osinkojen määrä voi vaihdella vuosittain. ”Hyvä” osinko ei ole kiveen hakattu määritelmä, vaan se vaihtelee yleisen markkinatilanteen mukaan.

Esimerkki osingosta

Ostat 20 osaketta, joiden arvo ostohetkellä on 200 euroa (10 euroa per osake). Yritys on päättänyt maksaa 0.5 euroa osinkoa per osake eli osinkotuotto on viisi prosenttia. Saisit siis 10 euroa osinkoa näiden osakkeiden omistamisesta.

Voit lukea aikaisemman kirjoitukseni osakkeista, mikäli haluat tutustua niihin vielä tarkemmin.

Miksi sijoittajat tykkäävät hyvin osinkoa maksavista osakkeista?

Moni sijoittaja rakastaa osinkoja, mutta miksi?

Osakkeen arvonnousu on hyvä asia, mutta sen tuotto realisoituu vasta myynnin yhteydessä. Siihen asti se on vielä teoreettista voittoa/tappiota. Kun saat osinkoja, tilillesi maksetaan oikeasti rahaa, etkä joudu myymään omistuksiasi. Tämän takia monet sijoittajat rakastavat osinkoja.

Arvonnousuun keskittyvissä yrityksissä on se vaara, että niiden arvo romahtaa ennen kuin niiden tuottoa ehditään realisoimaan. Myös osinkoa maksavan yrityksen arvo voi romahtaa, mutta näin olet saanut ainakin jotain tuottoa rahoillesi osinkojen kautta.

Osinkojen avulla voidaan ostaa lisää saman yrityksen osakkeita ja näin saadaan entistä enemmän osinkoa. Tämä on kuin lumipalloefekti, joka kasvaa kasvamistaan. Myös yksittäiselle osakkeelle maksettava osingon määrä voi kasvaa, mikä lisää efektiä entisestään.

Esimerkki lumipalloefektistä

Omistat 20 osaketta, joiden hinta on 10 euroa kappale. Osakkeen osinko on 0.5 euroa per osake ja osinko maksetaan kerran vuodessa, joten osinkotuotto on 5 prosenttia. Ensimmäisen vuoden jälkeen saat osinkoa yhteensä 10 euroa.

Olet kuullut korkoa korolle -ilmiöstä, joten ostat heti yhden osakkeen lisää (oletetaan, ettei osakkeen hinta ole muuttunut). Nyt sinulla on 21 osaketta. Tämä tarkoittaa, että samalla osakekohtaisella osingolla saisit nyt yhteensä 10,5 euroa osinkoa. Näin ilmiö ruokkii itseään ja saat enemmän osinkoa, jolloin voit ostaa enemmän osakkeita ja saat jälleen enemmän osinkoa, joilla ostaa lisää osakkeita, ja niin edelleen.

Laskussa ei huomioita mahdollisia verojen vaikutuksia. Esimerkki pitää paikkaansa, kun sijoitetaan osakesäästötilin kautta.

Osinkojen avulla on myös mahdollista saada hieman parempi ennakoitavuus sijoituksille. Hyvät yhtiöt maksavat osinkoa, menivät markkinat ylös tai alas. Onnistuminen ei siis riipu täysin yhtiön arvonnoususta. Toisaalta mikään ei myöskään estä hyvin maksavien yhtiöiden osakkeiden arvonnousua.

Mikäli tarkoitus on elää sijoitusten avulla, voi olla kätevää omistaa hyvin osinkoa maksavia yrityksiä. Näin osakkeita ei tarvitse myydä, joten pääoma ei pienene ja saat suhteellisen ”varmaa” rahaa osinkoina.

Osinkosijoittamisen vaaranpaikat

Usein yhtiön ikä vaikuttaa maksettavan osingon määrään. Vanhemmat ja vauraammat yritykset maksavat usein suurempaa osinkoa, kuin nuoret ja vähemmän vauraat yritykset. Tämä johtuu osittain siitä, että nuori yritys pyrkii investoimaan tuoton takaisin yritykseen. Näin se hakee kasvua, jolloin mahdollisesti myös sen arvo nousee.

Myös toimialalla on merkitystä yhtiön osingonjakopolitiikkaan. Joillain toimialoilla on järkevämpää jakaa tuotot osinkojen muodossa omistajille, sillä järkeviä investointikohteita voi olla vähän. Nämä yritykset ovat usein hyviä osingonmaksajia.

Toisaalta korkeiden osinkojen maksaminen voi kieliä myös siitä, ettei yrityksellä ole enää kannattavia investointimahdollisuuksia, joten se jakaa voitot mieluummin suurina osinkoina. Jos yritys ei investoi, kasva ja paranna kannattavuuttaan, ei sen osakekurssikaan todennäköisesti nouse hirveästi ja yritys jää polkemaan paikoilleen.

Mitä suurempi on osinkotuottoprosentti, sitä suurempaa tuottoa sijoitukselleen saa. Kannattaako siis ostaa yrityksiä, joiden osinkotuottoprosentti on kaikkein paras? Ei välttämättä.

Osinkotuottoprosentti lasketaan osakekohtainen osinko / osakekurssi *100 (DIV/P). Käydään seuraavassa esimerkissä tunnuslukua läpi hieman tarkemmin.

Esimerkki osinkotuottoprosentista:

Osakekohtainen osinko on 0.5 euroa ja osakekurssi 10 euroa. Osinkotuottoprosentti on siis (0.5/10)*100 % = 5 %.

Kuvitellaan tilanne, jossa osakekohtainen osinko nousee 1 euroon. Näin ollen osinkotuotto on nyt 10 prosenttia. Hienoa, eikö?

Toisaalta samaan lopputulokseen päästään myös, mikäli osakekurssi on puolittunut alkuperäisestä, eli laskenut 5 euroon. Tämä taas ei välttämättä ole sijoittajan mielestä yhtä positiivinen asia.

Osakkeen arvo voi myös tuplaantua ja mikäli osinko pysyisi 0.5 eurossa tarkoittaisi se, että osinkotuotto olisi enää 2,5%. Tämä voi jälleen kuulostaa matalalta, mutta tuskin sijoittajaa harmittaa sijoituksen arvon tuplaantuminen.

Kuten huomaat, osaketuottoprosentin nousu tai lasku riippuu kahdesta eri tekijästä. On siis tärkeää tietää, mistä muutos johtuu ja onko se kokonaisuuden kannalta hyvä vai huono asia.

Osinkotuottoprosenttiin vaikuttaa maksettavan osingon lisäksi myös osakekurssi. Mikäli osakekurssi laskee, nostaa se osinkotuottoprosenttia. Mutta mitä sitten, vaikka osakkeen arvo laskee? Ainakin osinko on suuri, vai mitä?

Usein yllättävä osakekurssin lasku saattaa kieliä ongelmista yrityksen toiminnassa ja siten myös sen kannattavuudessa. Tämä voi puolestaan johtaa siihen, että yritys pienentää maksettavan osingon määrää, mikä puolestaan laskee osinkotuottoprosenttia.

Markkinat eivät yleensä pidä siitä, että yritys pienentää osinkoaan. Tämä saattaa laskea osakkeen arvoa voimakkaasti. Siksi hyvän osinkotuottoprosentin lisäksi yrityksestä tulisi selvittää myös muita asioita. Esimerkiksi osinkohistorian avulla voi hyvin nähdä, miten yrityksen osinko on kehittynyt. Onko osinkoa maksettu tasaisesti vuodesta toiseen, onko välillä jouduttu lopettamaan osingonmaksu kokonaan, vai onko yritys pystynyt vuosien saatossa peräti kasvattamaan maksamaansa osinkoa.

Myös osingonjakosuhde on tärkeä tieto osakkeita ostettaessa. Osingonjakosuhde kertoo, kuinka suuren osuuden tuotoista yritys maksaa omistajilleen osinkoina.

Mikäli tämä suhde kasvaa koko ajan, voi se kieliä ongelmista yrityksen toiminnassa. Käytännössä se tarkoittaa, että yrityksen tuloista yhä suurempi osa menee osinkojen maksamiseen. Näin yritys voi maksaa osinkoja, vaikka sen todellisuudessa ei ehkä enää kannattaisi.

Mikäli tämä suhde kasvaa kasvamistaan tarkoittaa se lopulta sitä, että yrityksen on pienettävä maksamaansa osinkoa tai jopa lopetettava osinkojen maksaminen kokonaan.

Toki voi käydä myös niin, että yritys onnistuu kasvattamaan tulojaan, jolloin osingonjakosuhde pienenee.

Tulee myös muistaa, etteivät osingot ole koskaan varmoja.

Mitä ovat osinkoaristokraatit ja osinkokuninkaat?

Osinkoaristokraateilla ja osinkokuninkailla tarkoitetaan yrityksiä, jotka ovat pystyneet kasvattamaan osinkoaan vuodesta toiseen, useiden vuosien ajan. Mikäli yritys ei pysty kasvattamaan maksamaansa osinkoa, tippuu se pois kyseiseltä listalta.

Tästä linkistä löydät listan kaikista Yhdysvaltain osakemarkkinoilla olevista osinkoaristokraateista vuonna 2021.

Osinkoaristokraatti:

  • Yhdysvalloissa tittelin saavuttamiseen vaaditaan vähintään 25 vuotta yhtäjaksoista osinkojen kasvattamista ja kuulumista S&P 500:seen.
  • Euroopassa samaan titteliin riittää 10 vuotta.

Osinkokuningas:

  • Yhtiön tulee kasvattaa osinkoaan 50 vuoden ajan yhtäjaksoisesti.

Artikkelikuva: Sale vector created by vectorjuice – www.freepik.com

Artikkeli on tarkoitettu pelkästään lukijoiden tietoisuuden kasvattamiseen. Mitään artikkelin sisältöä ei tulisi ottaa sijoitusneuvona, eikä kirjoittaja tai muut sivuston henkilöt ole vastuussa tehdyistä tai tekemättä jätetyistä sijoituspäätöksistä.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *